Esitettävää

Tältä sivulta ehkä löydät jotain sopivaa esitettävää joulujuhlaan!
Ohjelmat:
*Jouluevankeliumi
*Jouluyö pienen kaupungin vanhassa museossa
*Tonttuveitikat
*Kuusen vuosi
*Millainen on tonttu?
*Lasten joulurauhan julistus
*Eläinten joulurauhan julistus
*Tiernapojat
*Elli-enkeli - joulukuvaelma

Jouluevankeliumi
(-S. Varismäki-)


*Näyttämöllä kuoro, jossa mukana ovat evankeliumin kertojat. Muut esiintyjät tulevat esiin vuorollaan.
1. Laulu; virsi nro 13 Nyt sytytämme kynttilän.
Kertoja 1: Kansa, joka pimeydessä vaeltaa näkee suuren valkeuden. Jotka asuvat kuoleman varjon maassa, niille loistaa valkeus.
Kuoro:Virsi nro 30 En etsi valtaa loistoa.
Kertoja 2: Luuk. 2: 1-3
                  ...omaan kaupunkiinsa.
*Maria ja Josef saapuvat hitaasti näyttämölle, samanaikaisesti kertoja jatkaa:
Kertoja 3: Luuk. 2: 4-7,
                  ...sijaa majatalossa.
Kuoro: Ei ollut paikkaa muualla (Otava: Koulun musiikki 12, s. 180 1. säk.)
*Paimenet lähtevät liikkeelle ja saapuvat näyttämölle, samanaikaisesti:
Kertoja 4: Luuk. 2: 8-9,
                 ..peljästyivät suuresti.
*Näyttämölle saapuu enkeleiksi puettu lauluryhmä, joka laulaa Kautta tyynen vienon yön 1-2 säk. ( Otava: Koulun musiikki 34, s. 173).
Enkeli: Älkää peljätkö, sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tleva kaikelle kansalle: Teille on tänäpäivänä syntynyt Vapahtaaja, joka on Kristus, Herra Daavidin kaupungissa. Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa.
Kertoja 5: Luuk. 2:13,
                 ...ja sanoivat:
Kaikki: Kautta tyynen vienon yön säk. 3: Nyt Jumalalle kunnia jne.
Kertoja 6: Ja kun enkelit olivat menneet paimenten luota taivaaseen, niin nämä puhuivat toisillensa:
Paimen: Menkäämme nyt Betlehemiin katsomaan sitä, mikä on tapahtunut ja minkä Herra meille ilmoitti.
Kertoja 7: Ja he menivät kiiruhtaen ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä.
Yksinlaulu: Te lapsoset, lapsoset kiiruhtakaa (Otava:Koulun musiikki 3-4 1. säk. s. 173), mukana nokkahuilusäestys.
Kertoja 8: Luuk. 2: 17-19,
                 ...niitä sydämessänsä.
Kertoja 9: Luuk. 2: 20,
                  ... oli puhuttu.
Kaikki: Lasten jouluvirsi virsi nro 27, säk. 1-3 ja 6.
*Esitys voi päättyä joko tähän tai vaihtoehtoisesti jatkuu Itämääan tietäjien saapuessa samanaikaisesti:
Kertoja 10: Matt. 2:1,
                    ... ja he sanoivat:
Tietäjät yhdessä:Missä on se äsken syntynyt juutalaisten Kuningas? Me näimme hänen tähtensä itäisillä mailla ja olemme tulleet häntä kumartamaan.
Kertoja 11: Matt. 2: 3-4,
                    ...oli syntyvä.
Ylipappi: (lukee kirjakääröstä) Matt. 2: 5-6,
                 ...kansaani Israelia.
Kertoja 12: Matt. 2: 7-8,
                    ...Beetlehemiin sanoen:
Herodes: Menkää ja tiedustelkaa tarkasti lasta;ja kun sen löydätte niin ilmoittakaa minulle, että minäkin tulisin häntä kumartamaan.
Kuoro ja/ tai solistit: Seuraa tähteä -laulu.
Kertoja 13: Matt. 2: 9-11,
                    ...ja mirhaa.
Kertoja 14: Matt. 2: 12,
                    ...omaan maaahansa.
Kaikki: Virsikirjaehdotus Taivaan kirkas tähti kerran, säk. 1-2. (Wsoy: Musiikin aika 3-4).
                     

 JOULUYÖ PIENEN KAUPUNGIN VANHASSA MUSEOSSA
(T. Maukonen)


Sadunkertoja lukee suuresta satukirjasta kiinni olevien verhojen/pimennetyn näyttämökuvan edessä.


Sadunkertoja:


Kello kahdentoista ja yhden välillä jouluyönä herää henkiin kaikki se, minkä tyhmät ihmiset eivät usko ylipäänsä voivan elää. kaikki ne esineet, jotka muuten aina ovat niin jäykkiä ja hiljaisia, heräävät silloin eloon, eivätkä välitä vähääkään siitä, uskovatko ihmiset sihen vai eivät.
Niin heräsi myös kaikki pienessä, vanhassa kaupungissa, kun Pyhän Neitsyen kirkon tornikello ilmoitti keskliyön hetken kahdellatoista kumealla, raskaalla lyönnillään.


12 kirkonkellon lyöntiä.


Sadunkertoja:


Katukivet kuiskailivat ruohonkorsille , jotka kankeina ja keltasina kasvoivat niiden välissä ja kysyivät, kuinka pitkäksi aikaa nämä vielä aikovat jäädä siihen. Ja talojenpäädyt ja ulkonemat kapeilla mutkittelevilla kujilla nyökyttelivät toisilleen ja valittivat tuulta, joka niin häikäilemättömästi oli heitä pahoinpidellyt.
Verho auki, himmeä valo. Vanha tonttu tulee haukotellen ja venytellen ja sytyttää lyhdyn, jolloin näyttämä valaistuu. Tonttu kiertää esineen luota toisen luo, ja sitä mukaa nämä alkavat liikahdella.


Sadunkertoja:
Myös pienen kaupungin vanha museo alkoi elää. Museon tonttu heräsi ensimmäiseksi, ryömi loukostaan lattialle ja hieroi unisia silmiään. Sitten hän sytytti lyhdyn huoneitten valaisemiseksi. Ja monet esineet, jotka seisoivat vieretysten, suuret ja pienet, haukottelivat, enyttelivät ja ojentelivat itseään, nousivat suoriksi ja kumarsivat joka puolelle.
Museon juhla oli alkanut.


Tähän väliin koulun kykyjen mukaan muuta pientä ohjelmaa, yhteislauluja, -leikkejä.
Kirkonkello lyö.Esineet paikoilleen.


Sadunkertoja:  


Mutta kun Pyhän neitsyen kirkon tornikello löi yksi, jähmettyivät esineet paikoilleen ja jäivät odottamaan seuraavaa jouluyötä uneksien menneestä, ja kaikki oli jälleen sen näköistä, millaisena tyhmät ihmiset sen aina näkevät.
Tonttu sammuttaa lyhdyn, jolloin valaistus himmenee, ja ryömii koloonsa.
Esiriippu kiinni.


                     

Kuusen vuosi

(En tiedä tekstin kirjoittajaa, ,mutta muistaakseni teksti on lainattu Luokanopettaja- lehdestä!)

-Henkilöt: Lausuntakuoro sekä kuusi soololausujaa

Kuoro:
Kuusi kuin kunniavieras
tähän juhlaan kutsuttiin.
kaikkein parasta paikkaa
täällä sille tarjottiin.
Ja juhlapuku juuri
sille kaunein puettiin.

(Heijastetaan seinälle koristeltu joulukuusen kuva.)

Soolo 1:
Kuusi on kyllä kaunis,
vaikka aivan tyhjillään.
Onhan se kesät, talvet
täynnä vihreyttään
ja parhaimmillaan silloin,
kun se tuoksuu itseään.

(Heijastetaan kuva kuusimetsästä.)

Soolo 2:
Kuusi saa kivat kukat,
kunhan kevät lähestyy.
Niihin taas ajan yötä
käpyjä ilmestyy.
Ne siemeniään kylvää,
niistä kuusi lisääntyy.

(Kukkiva käpyoksa suurennetussa koossa.)

Soolo 3:
Kesällä kuusi kasvaa,
että oksat ojentuu.
korvessa hyvin viihtyy
oravan pesäpuu.
Sen suojelukseen turvaa
metsän otus moni muu.

(Lähikuva oravanpesästä kuusen oksalla, jokin pikkulintukin muulla oksalla.)

Soolo 4:
Syksyllä kuusten luota
mustikoita löytää voit.
Samalla sienimetsän
tuotteita valikoit
ja monet hyvät herkut
-aah - niistä pöytään toit!

(Sieniä kuusten juurella, muutamia mustikan varsia.)

Soolo 5:
Talvi luo toisen hahmon
peittäin kuuset lumellaan.
Silloin voit siellä nähdä
taikametsän, satumaan.
Se tarinoillaan kutsuu,
satu aukoo porttejaan.

(Runsaslumisen kuusimetsän jännittäviä hahmoja sekä portteja.)

Soolo 6:
Ihmisten joulunviettoon
kuusi loihtii tunnelmaa,
kaikkihan rakastamme
muotoaan juhlavaa.
Siksi parhaan paikan
kotonamme kuusi saa.

(Koristellun joulukuusen kuva, vaikka lahjapaketteja juurellaan.)

Kuoro:
Näinhän on ympäriinsä
kuusen vuosi kulunut.
Silloin on rakas puumme
varttaan nostanut
taas yhden oksavälin
sekä muutenkin kasvanut.

(Sivukuva, jossa oksavälit näkyvät eli kuusen ikä.)



Millainen on tonttu?
(Joulujuhla -  kirjasta, s. 54-56, Hannele Huovi)
-Tapahtuu metsässä.
-Henkilöt: 2 kertojaa, onttu, Orava, Karhunpoika, näätä-neiti

Kertoja 1.
Karhunpoika heräsi keskellä yötä. Sen vieressä seisoi tonttu! Voi ihmettä, miten pieni se oli, miten lempeä, miten ketterä.

Tonttu:
-Ole hyvä!

Karhu:
-Olen!

Kertoja 2:
Karhunpoika tunsi karvaisessa rinnassaan, että juuri nyt se oli oikein hyvä karhu. Sen sisällä oli syttynyt pieni, lämmin valo. Tonttu nosti sormen huulilleen. Se oli salakieltä ja tarkoitti: hiljaa. Orava, Näätä-neiti, Rusakko ja Siili nukkuivat sikeästi vihreiiden oksien alla. Oli kirkas kuutamo.

Kertoja 1:

Karhu katseli tonttua, joka liikkui kevyesti ja aivan äänettömästi. Oliko sillä jalassaan taikatossut? Tontulla oli ohut, hahtuvainen parta, hymykuopat kuulsivat partakarvojen alta. Ilmassa tuntui vahva kanelin ja inkiväärin tuoksu ja karhun nenää alkoi kutittaa.

Karhu:
-At-sii!

Kertoja 1:
Tonttu säpsähti, mutta kukaan ei herännyt. Tonttu jatkoi rauhassa salaperäisiä puuhiaan. Se kurkisti suureen säkkiin ja alkoi nostella paketteja esiin. Tonttu sujautti lahjan jokaisen havutyynyn viereen ja teki kaiken niin taitavasti, ettei yksikään eläimistä herännyt.

Kertoja 2:
Kun tonttu oli jakanut jokaiselle paketin, se seisoi hetken kuunvalossa ja katseli nukkuvia eläimiä. Sitten se ojensi viimeisen pakettinsa karhulle, nosti taas sormen huulilleen, vilkaisi karhunpoikaa - ja katosi. Mutta aamullakin ihme oli vielä jäljellä.

Orava:
-Täällä on käynyt tonttu!

Karhu:
-Minä näin sen!

Orava:
-Millainen se oli?

Kertoja 2:
Karhu mietti. Tonttua oli vaikea kuvata. Tonttu livahti ajatuksistakin karkuun heti, kun siitä yritti jotain sanoa.

Karhu:
-Tonttu...tonttu on kokonaan iloinen.

Orava:
-Vai iloinen?

Karhu:
-Ja tonttu on kokonaan hyvä.

Orava:
-Vai hyvä!

Kettu:
Tonttu on iloinen ja hyvä?

Karhu:
-Tontut ovat hyvin hiljaisia ja hyvin lempeitä. (vakavasti ja hartaasti)

Orava:
-Ihmeellistä! Ei voi muuta sanoa! Mitähän täällä mahtaa olla?

Kertoja 2:
Paketin sisältä kuului kirkasta joulun helinää.



Tonttuveitikat
(Liisa Saviranta)

-Ohjelmanummero kaikkein pienimmille rytmitontuille
-Sävelmä: Pienet sammakot
-Esiintyjät: kapulatontut, sihinäpallotontut, kulkustontut, Tonttu Kuuluvainen

:,:Tonttuveitikat, tonttuveitikat
ne lystikkäitä on.:,:

:,:Hiippalakki on, hiippalakki on
ja siinä kulkunen.:,:

:,:Tytöt niiaa näin, tytöt niiaa näin
ja pojat kumartaa.:,:

:,:Meillä vyöllä on, meillä vyöllä on
kaksi pientä kapulaa.:,:

:,:Niillä soitamme, niillä soitamme
me rytmit lystikkäät.:,:

Tontut saapuvat marssien reippaasti ja laulaen.
Esittelevät tonttulakkinsa ja kulkusen.

Tyttötontut niiaavat NÄIN-sanoilla, pojat kumartavat syvään.
Ottavat kapulat vyöltään.

Tontut soittaavat kapuloilla:
TAA TAA TITI TAA Z
TITI TITI TAA TAA

Tonttu Kuuluvainen:
Hyvät vieraat. Teilläkin on rytmisoittimet mukananne. Kädet. Kohta me soitamme kapuloin rytmin. Te kuuntelette ja toistatte saman ryt´min käsillänne taputtaen. Kokeillaanpa.

(Kapulatontut soittavat  näin 4-5 rytmiä ja yleisö vastaa.)

Tonttu Kuuluvainen: Kiitos, hyvä yleisö, menipä se hyvin.

(Tontut lausuvat rytmikkäästi ja lausuttuaan soittavat merkityn tai muun rytmin.)

Kapulatontut:
Tonttulassa taotaan. (TAA TAA TAA).

Sihinäpallot:
Tonttulassa sahataan. (TAA TAA TAA, mikä kuulostaa sihi sihi)

Kulkuset:
Joulutontut ahkeroivat.
Kulkuskellot kilvan soittavat. (Kulkusin iloinen rytmi)

Kapulatontut:
Puuropata porisee. (TAA TAA TAA)

Sihinäpallot:
Tonttujoukko sorisee. (SIHI-SIHI-SIHI)

Kulkuset:
Joulu tulla jollottaa. Joka lapsi lahjan saa. (Kulkuset soivat)

Kaikki tontut:
Tonttujoukko toivottaa teille juhlaa rattoisaa. Hei hei hei.

Tontut poistuvat pianolla säestetyn Pienet sammakot marssin tahdissa yleisölle vilkuttaen.







         LASTEN JOULURAUHAN JULISTUS


*Sopii lasten luettavaksi esim. koulun joulukirkossa, tekstin      kirjoittajaa ei valitettavasti ole tiedossani*


Jokainen voi olla rauhantekijä. Joulu on rauhan juhla.
Rauha on hyvää tahtoa toista ihmistä kohtaan.
Jouluna tulee usein riitaa.
Joka ensimmäisenä pyytää anteeksi, on joulurauhan tekijä.
Joulunakin joku voi saada pahan mielen.
Joka ensimmäisenä lohduttaa häntä, on joulurauhan tekijä.
Kun jouluna joku pettyy, joulurauhan tekijä on se, joka ottaa hänet syliinsä.
Joulurauhan tekijä huomaa, jos joku jää yksin.


Joulu on rauhan juhla.
Rauha on aikaa toiselle ihmiselle.
Joulurauhan tekijä on isä ja äiti, joka antaa aikaa lapselleen.
Joulurauhan tekijä laulaa lapsensa kanssa joululauluja.
Joulurauhan tekijä antaa isälle ja äidille joulusuukon.


Joulu on rauhan juhla.
Rauha on rakkautta.
Joulurauhan tekijä on hyvä eläimille - kotona ja luonnossa.
Joulurauhan tekijä rukoilee, että maan päälle tulisi rauha ja sodat loppuisivat.
Joulurauhan tekijä muistaa, että jumala rakastaa kaikkia ihmisiä.
Joulu on rauhan juhla.


                              

Eläinten joulurauhan julistus

Täten julistamme joulurauhan metsän eläimille ja kasveille!
Tuomme teille ruokaa ettei vatsanne huokaa
Tuomme teille lyhteitä ja siemeniä
Toivomme että oisitte ilomiellä joulun ajan
eikä haittaa vaikka pakkasta olisi yli miinus 20 asteen rajan
Kun jouluaattokoittaa
niin kaikki joulumieli voittaa
Kuusi sisään tuodaan
ja eläimille joulumieli suodaan
Kuka teitä vahingoittaa
niin kaksinkertaisen rangaistuksen saa
Toivomme ettei teille tehtäisi mitään pahaa
Eläimille vapaus siis uudenvuoden lupaus
Ken joulurauhan riistää teiltä
hän opetuksen saapi meiltä
Te hyvin täällä viihtykää
vain kerran joskus kiihtkää
Siis muistakaa - toimme teille purtavaa
ettei teillä ole mitään surtavaa
Me tahdomme auttaa ja muistaa teitä.
-Alavieskan Someronkylän oppilaat, julkaistu Keskipohjanmaa - lehdessä 5.12.2010-


                      
        TIERNAPOJAT  





 Henkilöt:
*Kuningas Herodes
*Murjaanien kuningas
*Knihti (Herodoksen palvelija & sotilas)
*Mänkki (tähdenkantaja)

Asut: Kaikilla valkoinen miesten paita, leveä vyö.
Herodeksella ja Murjaanien kuninkaalla  olkaimet molempien olkapäiden yli ristikkäin, Knihdillä toisen olan yli.
Kaikilla muilla miekat, paitsi Mänkillä. Kuninkailla on kruunu, Herodeksella kullanvärinen ja Murjaanien kuninkaalla hopeanvärinen, molemmilla punainen viitta.
Knihdin päähine on korkeahko, jossa on pohja kolehtia varten. Tähden tulee olla suurehko  Herodeksella voi olla parta ja Knihdillä viikset. Murjaanien kuninkaan kasvot mustataan. 
(Nuotit lauluihin löydät esim. Mauri Kunnaksen Koiramäen Martta ja tiernapojat - kirjasta!)
                                                                    ***








                                                                                               
 Knihti saapuu ensin lavalle tiedustellen: Saammeko tulla laulamaan?
Myönteisen vastauksen saatuaan kaikki esiintyjät tulevat lavalle. Herodes, murjaani ja knihti asettuvat riviin miekka olallaan.
Mänkki seisoo taaempana.

HYVÄ ILTAA-LAULU:

Kaikki laulavat laulun kumartaen hyvää - ja iltaa-sanojen aikana.
"1. Hyvää iltaa, hyvää iltaa, itse kullekin säädylle.
2. Sekä isännill' että emännill', jokaiselle kuin talossa on.
3. Ja me toivotamm', ja me toivotamm', onnellista ja hyvää joulua.
4. Ja sitä taivaallista ystävyyttä, joka meidän kaikkemme ylitse käy."

Murjaanien kuningas ja Knihti asettuvat vastakkain miekat ristissä kohotettuina toisiaan vastaan mudostaen portin. Herodes kulkee heidän välissään lyöden miekalla miekkaportin auki ja laulaen:

 HERODES, HÄN SE AJOI-LAULU

Herodes:  Herootes hän se ajoi hevosillaan ja ratsuillaan.
Siihen asti kun hän tuli Murjaanein maalta.
Siihen asti kun hän tuli Petlehemin tykö.

Herodes:Kuningas Herodes olen minä.

Murjaanien kuningas: Hoo, et sinä ole mikään kuningas vaan yksi styränki.

Herodes: JHoo, minä en ole mikään styränki, vaan kuningas Herodes, joka kannan kunnialla minun kultaista kruunuani minun esi-isäini jälkeen. Hoo, miksi olet noin musta?

Murjaanien kuningas Kävelee Knihdin ja Herodeksen miekkojen välitse laulaen:

HOO, JOS MINÄ OLEN MUSTA-LAULU

Murjaanien kuningas: Hoo, jos minä olen musta olen minä kaikilta tunnettu.
Hoo, jos minä olen musta olen minä hyviltä kaivattu.
Yksi herra ja kuningas murijaanein maasta.

Herodes: Vaikka sinä kuinka olet yksi herra ja kuningas Murjaanien maasta, pitää sinun lankeeman minun eteeni polvillesi ja rukoileman minua.

Murjaanien kuningas: En minä, vaan knihti, sinun palvelijasi.

Herodes uhaten miekalla murjaania: Ei knihti, vaan sinä taikka sun henkes!

Murjaanien kuningas lankeaa polvilleen Herodeksen eteen. Herodes asettaa miekkansa murjaanien kuninkaan päälle. Herodes laulaa 1. säkeistön yksin, 2. säkeistön laulavat kaikki muut paitsi murjaani.

KATSOKAATTE NYT- LAULU

Herodes:Katsokaatte nyt tuota Murijaanein kuningasta
      kuinka sen pitää rukoileman Herootesta
         ja lankeeman hänen etehensä polovillensa.

Kaikki paitsi murjaani: Nyt te ootte nähäneet tuon Murjaanein kuninkaan
                      kuinka sen piti rukoileman Herootesta
                            ja lankeeman hänen etehensä polovillensa.

Murjaanien kuningas nousee.

Mänkki: Menkää Beetlehemiin, Juuttaan maalle Taavetin kaupunkiin. Sieltä te löydätte vastasyntyneen poikalapsen kapaloituna seimessä makaamassa, jota Herran enkelit vartioitsevat ynnä härkäin ja aasein kanssa.

PILTIN SYNNYTTI BEETLEHEM - LAULU

Kaikki laulavat :
 1. Piltin synnytti Betlehem ja Betlehem,
josta iloitsee koko Jerusalem.
2. Hän pantiin seimeen makaamaan ja makaamaan,
kuin hallitsee ilman lakkaamatt'.
3. Aasi se seisoi härkäineen ja härkäineen,
kussa piltti oli niin pienoinen.

ON LAPSI SYNTYNYT MEILLE - LAULU

Kaikki laulavat:1. On lapsi syntynyt meille ja poika annettu on.
                          Hänessä elämän löysin, Jumalan suosion.
                                       Hän on sen ylhäisen koitto, mi maailmaa valaisevi,
                                      vaan ehkä hänen soittons' maan ympär' kajahtavi.

                                2. Maan päällä, metelin alla se kansa, kansa soitti,
                         vaan piltin hartioilla se Herruus lepäilevi.
                                       Hän on sen ylhäisen koitto, mi maailmaa valaisevi,
                                      vaan ehkä hänen soittons' maan ympär' kajahtavi.

TÄHTI SE KULUKEEPI - LAULU

Laulun aikana Mänkki kävelee edestakaisin kantaen  ja pyörittäen tähteä.

Mänkki:  Tähti se kulukeepi itäisellä maalla, itäisellä maalla,
 ja se sanomaton kirkkaus se ulos loisti
                   ja se tähti oli Jumalalta ulos lähetetty, ulos lähetetty
                               ja he riensivät uhraamaan kultaa, pyhää savua ja mirhamia,
ja mirhamia.

Herodes: Knihti, minun uskollinen palvelijani.

Knihti: Jaa, minun armollinen majesteettini.

Herodes: Oletko nähnyt niitä kolmea Itäisen maan viisasta miestä?

Knihti: Jaa, minä olen nähnyt ne kolme Itäisen maan viisasta miestä, jotka tekivät kuin viekkaat varkaat ja väärät valtiaat ja menivät toista tietä omalle maalleen.

Herodes: Jaa, sepä minun mieltäni harmittaa ja sydämelleni käy, kun nuo kolme Itäisen maan viisasta miestä tekivät kuin viekkaat varkaat ja väärät valtiaat ja menivät  toista tietä  omalle maalleen.Mene ja satuloitse valkea orhini, jolla minä olen sotinut Turkkia ja Tattaria vastaan, sillä  minä tahdon nyt sotia noita kolmea Itäisen maan viisasta miestä vastaan.Mene myös Betlehemiin, Juuttaan maan Taavetin kaupunkiin ja tapa ja virtaan heitä kaikki kaksivuotiset ja sitä nuoremmat poikalapset, kunnes olet löytänyt sen äsken syntyneen juutalaisen kuninkaan.

Knihti: (Vetää miekan tupestaan) Tuppi minun vyölläni, miekka minun kädessäni, jolla olen taistellut Turkkia ja Tattaria vastaan. Sillä minä tahdon nyt taistella noita kolmea itäisen maan viisasta miestä vastaan. Tuosta ulos, tuosta sisään (miekkalla kulkien miekkaportista), siitä mun matkani pitää (Menee pois).

KEISARI ALEKSANTERI - LAULU

(Tätä ei ole kaikissa versioissa)

Muut paitsi knihti laulavat: Keisari Aleksanteri, Suomenmaan suuriruhtinas, hän pois otti orjuuden, hän pois otti styrängin, hän kääntää, kaataa kaikki viholliset maat, siis kaikki kansamme riemuitkaat, kun olette päässeet vaivoista.

NO, TAIN TÄHTEIN - LAULU 

(Tätäkään ei ole kaikissa versioissa)

Muut  paitsi knihti laulavat: No, tain tähtein, no tain tähtein siis taivahan ovet ne avattiin ja kunnian kruunulle veisattiin tai terveille luoduille laulettiin tai lauma laitumelle laskettiin tai...

(Knihti palaa )

Knihti:  Nyt olen käynyt Betlehemissä,  Juuttaan maan Taavetin kaupungissa ja tappanut ja virtaan heittänyt kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat poikalapset.Mutta sitä äsken syntynyttä juutalaisten kuningasta en löytänyt, jotta olisin voinut tuoda hänet sinun eteesi.

(Knihti polvistuu Herodeksen eteen ja Herodes koskettaa miekkansa terällä häntä rintaan.)

Herodes: Hoo, koska sinä olet ollut niin rohkea ja silitellyt minun kultaista kruunuani, tahdon minä palkita sinut kullalla ja hopialla ja antaa sinulle verisen ristin rintaasi. Risti sun rintaas (tekee miekalla), miekka mun tuppeen.

(Herodes ja murjaanien kuningas muodostavat kunniaportin pitäen miekkojaan ylhäällä. Knihti kulkee heidän välistään, lyö miekat erilleen ja laulaa:)

HUSAARI OLEN MINÄ SODASSA - LAULU

Knihti:1.Husaari olen minä sodassa ja urhoollinen sotamies. Ja vaikka olen varustettu jokatiess`, että aina kuunnella keisaria ja totella pyhää lakia ja totella pyhää lakia.

2. Keisari saa vastata edestämme, mitä me olemme kukistaneet, sillä siihen on meidät opetettu, että aina kuunnella keisaria ja totella pyhää lakia ja totella pyhää lakia.

SYNTI SURI SURKIA - LAULU:

Kaikki panevat miekkansa tuppeen ja laulavat:

Synti suuri surkia kun särki taivahan,
niin täytyi alas astua jo Herran Jumalan.
Vaan rakkaudest' Jumala teki meille tämän maan,
josta ompi ilo saatu koko maailmalle.

Jopa joutui jouluaamu kristikunnalle,
josta ompi ilo saatu koko maailmalle.
Vaan rakkaudest' Jumala teki meille tämän maan,
josta ompi ilo saatu koko maailmalle.

Enkelit ne paimenille ilmoittivat juur'
ett' Juuttaan maalla syntynyt on Vapahtaja suur'.
Vaan rakkaudest' Jumala teki meille tämän maan,
josta ompi ilo saatu koko maailmalle.

Paimenet ne ilomielin läksi kulkemaan
ja taivaan joukot helein kielin alkoi laulamaan;
Vaan altti kiitos Jumalan, kun teki meille tämän maan,
josta ompi ilo saatu koko maailmalle.

Knihti: Emme ole millään viekkauella emmekä vääryyellä tulleet teijän huoneeseenne laulamaan, vaan teidän oman hyvän tahtonne mukaisesti. Olemme köyhiä poikia ja pyydämme jotakuta lahjaa tai lanttia.

Mänkki: Ja tähteemme kynttilän pätkää.

(Knihti kerää kolehdin hattuunsa)

 VIRRET TAIVAHAN - LAULU 

(Tätä ei ole kaikissa versioissa)

Kaikki laulavat:Virret taivahan ne kajaa harpuin kymmentuhansin.
Jeesus kuningas on taivaan haltii kiitos Jumalan.
Hän on yksin vallan päällä maailman pivoissans' pitää.
Halleluja, Halleluja, Halleluja, Aamen.

KIITOS OLKOHON - LAULU:

1. Kiitos olkohon, kiitos olkohon teidän lahjainne edestä.

2. Teidän lahjainne pitäis' oleman julki Jumalan edessä.

3. Ja te isoovaiset ja myös siunatut, nyt me olemme kaikki sanoneet.

4. Ja me toivotamm', ja me toivotamm' onnellista ja hyvää joulua.

(Kiittäen kumartavat ja poistuvat.)
***** 

Ja tässä vielä videoklippeinä koko esitys: )

Get the Flash Player to see this player.


Get the Flash Player to see this player.




Elli-enkeli - joulukuvaelma,
 kirjoittanut Maijaliisa Dieckmann

ELLI-ENKELI
kirj. Maijaliisa Dieckmann
Henkilöt:
Minna (lapsi)
Sanna (lapsi)
Tuomas (lapsi)
Anna (lapsi)
Elli-enkeli
Majatalon isäntä
Maria
Joosef
Enkeli 1
Enkeli 2
Enkeli 3
Lukija 1
Lukija 2
Paimenia
Lampaita
Lapset lavan toisessa reunassa ja Elli-enkeli toisessa
Minna: Kat-so-kaa, tuos-sa on en-ke-li!
Sanna: On-ko se i-han oi-ke-a?
Tuomas: Var-mas-ti, Se et-sii jo-ta-kin. Mi-tä-hän se on hu-kan-nut? Men-nään ky-sy-mään.
Lapset siirtyvät enkelin luo. Enkeli tulee muutaman askeleen vastaan
Anna: päi-vää, pik-ku-en-ke-li. Mi-tä si-nä et-sit?
Elli-enkeli: Päi-vää, lap-set. Et-sin ih-mi-si-ä. Mi-nul-la on heil-le tär-ke-ää a-si-aa. Ker-ron heil-le oi-ke-as-ta jou-lus-ta.
Sanna: Meil-lä on jo oi-ke-a jou-lu. Kat-so, os-tim-me näin pal-jon jou-lu-lah-jo-ja.
Lapset näyttävät koria, jossa on lahjoja paketoituna

Tuomas: Mi-nun ko-to-na-ni ai-na-kin on oi-ke-a jou-lu, kun on os-tet-tu kink-ku.
Minna: Mi-nä kir-joi-tin jou-lu-pu-kil-le pit-kän lah-ja-lis-tan. Var-mas-ti saan kaik-ki mi-tä toi-voin, niin kuin oi-ke-a-na jou-lu-na kuu-luu saa-da.
Kaivaa pitkän listan taskusta
Anna: Meil-lä ai-na-kin tuok-suu jou-lul-ta, sil-lä lei-voim-me ei-len mum-mon ja pik-ku-vel-jen kans-sa pi-pa-rei-ta.
Elli-enkeli: Hy-vi-ä a-si-oi-ta kaik-ki. Mut-ta te et-te sit-ten-kään tai-da tun-te-a oi-ke-a-ta jou-lu-a.
Tuomas: Ker-ro si-nä meil-le sii-tä.
Elli-enkeli: Tul-kaa mu-kaa-ni, niin näy-tän.
Lapset ja Elli-enkeli poistuvat lavalta
Lukija 1: Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa.
Maria ja Joosef lähtevät kävelemään hitaasti lavaa ympäri
Lukija 2: Niin myös Joosef lähti Daavidin kaupunkiin Beetlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta.
Maria: En jak-sa e-nää kul-ke-a. Le-vä-tään täs-sä het-ki.
Pysähtyvät lavan eteen
Joosef: Kat-so, Beet-le-he-min va-lot nä-ky-vät jo. Muu-ta-ma as-kel vie-lä.
 Joosef näyttää kädellä yleisön suuntaan.
Maria: Tuos-sa on ma-ja-ta-lo. Eh-kä saam-me siel-tä yö-si-jan.
 Näyttää kädellä lavan sivuun. Majatalon isäntä tulee lavan sivusta esiin

Majatalon isäntä: Ei meil-le mah-du. Mut-ta saat-te nuk-ku-a tal-lis-sa, jos ha-lu-at-te.
Viittoo kädellä lavan takareunaan, jossa seimi ja tuoli Marialle.


Maria ja Joosef: Kii-tos.
 Lähtevät kävelemään seimen luo.
Lukija 1: Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa.
Maria ottaa nuken syliin
Lukija 2: Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa.
Paimenet tulevat lavalle
Lukija 1: Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät.
Enkelit tulevat paimenten eteen
Enkeli 1: Äl-kää pe-lät-kö! Mi-nä il-moi-tan teil-le i-lo-sa-no-man, suu-ren i-lon ko-ko kan-sal-le.
Enkeli 2: Tä-nään on teil-le Daa-vi-din kau-pun-gis-sa syn-ty-nyt Va-pah-ta-ja. Hän on Kris-tus, Her-ra.
Enkeli 3: Tä-mä on merk-ki-nä teil-le: te löy-dät-te lap-sen, jo-ka ma-kaa ka-pa-loi-tu-na sei-mes-sä.
Paimen 1: Nyt Beet-le-he-miin!
Paimen 2: Siel-lä nä-em-me sen, mi-tä on ta-pah-tu-nut, sen, min-kä Her-ra meil-le il-moit-ti.
Paimenet menevät Marian ja Joosefin luo
Lukija 1: Kaikki, jotka kuulivat paimenten sanat, olivat ihmeissään.
Lukija 2: Mutta Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkiskeli sitä.
Elli-enkeli ja lapset tulevat lavalle
Elli-enkeli: Näin näh-dä sait-te, lap-set maan, jou-lun oi-ke-an, ja Jee-sus-lap-sen keh-dos-saan un-ta ui-nu-van.

Lapset: Oi kii-tos, pik-ku-en-ke-li. Nyt me-kin tie-däm-me: on Beet-le-he-min tal-lis-sa kal-le-hin aar-teem-me.
Kaikki tulevat lavan reunaan ja lauletaan enkeli taivaan



Tilaa: Blogitekstit (Atom)