Sepä on sitten aatonaatto!
Tänään meillä kannetaan kuusi tupaan. Pian päästään koristelemaan sitä. Kuusen oksille ripustetaan vuosikymmenten ajan muistoja. Siitä asti, kun mummo koristeli kuusen, sitten vanhempani, minä ja sisareni, sitten poikani ja nyt jo lapsenlapseni. Joka vuosikymmeneen riittää koristeita ja muisteltavaa niiden mukana. Ei ehkä mikään kansikuvakoristelu, mutta sitäkin rakkaampia muistoja kätkevät nuo erilaiset ja -tyyliset koristeet sisäänsä.
Tässä alla on oppilaani muhkea joulukuusimaalaus. Tänä vuonna teimme tällaisia pienluokan oppilaiden kanssa leikatuilla pilleillä pullovärejä tuputtaen.