sunnuntai 29. marraskuuta 2020

Jouluverhot

Voiko uudet jouluverhot ollakin tänä jouluna Vallilan kuosia "Muisto."Kerrassaan upean kaunis maalaismaisema. Tuntu, kuin voisin hypähtää tuonne puutalojen sekaan ja olla kuin lapsuuskotonani.

Tästä tulee aivan mieleen vanhojen joulukorttien maalaismaisemat - ja ihana oma mummolakin. Moni on muuten tehnyt tästä verhokankaasta valotaulunkin.Sopii erittäin hyvin!

Paitsi että...nyt kun olisin tätä kangasta tilannut, niin se on tietystikin loppuunmyyty. Voi kuinka harmi. Kuosia tosin löytyy ainakin nettikaupoista vielä sinisävyisenä, mutta jostain syystä se ei minun mielestäni oli yhtä ihana. Omaan lapsuusmaisemaani kuului nimen omaan punaiset maalaistalot...En vielä luovuta - ehkä kirpparilla tulee vielä joskus tätä kuosia vastaan juuri punaisena...

Tänä jouluna taidan säästää ja ripustankin kaappien kätköistä   Vallilan  verhot, joissa on  lumihuurteisia koivuja...Pidän niistä todella paljon. Kuosin nimi on muistaakseni "Koivikko. " Sitäkään ei enää näytä olevan myynnissä. Tästä alkaa ensimmäinen adventtini!


sunnuntai 22. marraskuuta 2020

Jouluun valmistautuminen...

Tänä vuonna jouluun valmistautuminen on koronauhan vuoksi tyystin erilaista kuin koskaan aikaisemmin. Koulumaailmassa se näkyy siten, ettei normijoulujuhlia ole. Se jos mikä on iso hyppy tuntemattomaan. Minulla on tänä vuonna eka luokka ja kovasti harmittaa lasten ja vanhempien puolesta jo nyt, että he missaavat ekan koulun "kuusijuhlameiningin. "


Onneksi tietotekniikka mahdollistaa uusia tapoja - olihan meidän koulussa jo päättäjäiset nettiyhteyden avulla koteihin jaettu. Sen ansiosta tähän jouluun laskeutuminen ehkä sujuu kivuttomammin. 

Oppilaille on luvassa jouluohjelmien harjoittelua tavalliseen tapaan. Jännittystä opelle tuo se, että tekniikka täytyy saada ajoissa  toimivaksi tallennetta varten. Pikkuisten opppilaiden äänen käyttö joulunäytelmässä on iso mysteeri. No, onhan tallenteessa se kiva puoli, että sen voi säilyttää ja katsella myöhemminkin. 

Myös kodin joulusta tulee erilainen. Meillä on ollut traditiona jo kymmeniiä vuosia, että vietämme kotijoulun, johon tulee oman perheen lisäksi myös siipan äiti ja sisarukset perheineen. Tänä vuonna kaikki on toisin. Osa perheistä ei  voi ottaa riskiä, että tulisi leviämisvaiheessa olevalta seudulta ilahduttamaan iäkästä äitiän. Ja toki järkevää niin. Joulupukin tilaaminenkin taitaa olla arveluttavaa. Kälyni kanssa ideoimme viikolla, että ehkä järjestämme  Teams-tapaamisen joulunpyhinä. Oikeastaan aika williä! Kuka olisi vuosi sitten uskonut!:)))

Vähän kauhulla mietin myös lahjojen hankintaa. Yleensä olen tilannut suurimman osan netistä ajoissa - tänä vuonna en. Toisaalta ajatus ruuhkaisiin ostoskeskuksiin menemisestä hirvittää. Ehkä  täytyy miettiä aineettomia lahjoja!

Jos joku pysyy, niin joulusiivoukset varmaan - jotain perinteitä täytyy sentään ylläpitää!