Joulukuusi viedään pois, pois, pois.
Mutta ensi vuonna hän
saapuu lailla ystävän
- ei vois toivo pettää...
...Vai mitenkäs se eräs joululaulu menikään. Joka tapauksessa eilen riisuin kauniin kuusemme naturel-tilaan ja kärräsin sen takaovesta ulkosalle.Muuten oltais pidetty pidempäänkin, mutta kuusi-poloinen ei juonut enään pariin päivään lainkaan vettä ja varisteli liian innokkasti havuja olohuoneemme lattialle.
Melkoinen imuroiminen siinä taas olikin, ja silti viimeiset neulaset yleensä löytyvät joskus juhannussiivouksen tienoilla:) Kuusen nostin pystyyn takapihalle tuohon lintubaarin viereen. Josko linnut tykkäisivät siinä kuusen helmojen alla napsia ruokaansa...
Naapurustossa näkyy vielä kaikissa muissa taloissa olevan täysi joulu kuusineen sisällä. Nii-in, ruotsinkieliset kun lopettavat joulun aika tasan tarkkaan Nuutin päivään 13.1. "Den trettonde Knut kastar julen ut", hokee miehenkin aina, kun yritän hoppuuttaa, että nyt saa joulu taas jo vähäksi ajaksi olla.
Huomenna alkaa koulut. Joululoma loppuu. Tämä vaihe on siitä ihana, että vaikka tiedossa luultavimmin onkin paukkupakkasia, niin vähitellen päivät valkenevat...Reput nököttää jo sekä äidillä että lapsilla aamua vastaanottamaan oven suussa. Onhan se taas melkoista hulabaloota, ennen kuin tämä kiljusen väki saa aamusta itsensä kammetuksi ylös. Näin pitkän lomailun jälkeen kun on unirytmi jossain muussa maanosassa, liekö karannut joulupukin mukana maailman ääriin:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti