Joulurauha

Jouluaatto klo 12.00.Silloin kajahtaa joka vuosi televisiosta ja radiosta ilmoille joulurauhan julistus. On muuten sellainen tapa, ettei ole- outoa kyllä -  säilynyt muissa maissa!

Tässäpä tietoa vanhoista joulurauhan julistuksista!

Suomessa ensimmäinen joulurauha julistettiin Turussa 1320-luvulla. Suomessa tämä Turussa julistettu joulurauha on "se virallisin", mutta muutamassa muussakin kaupungissa sitä tavataan lukea.

Alkuperäiset perusteet joulurauhan julistamiselle löytyvät raamatusta enkelien "Maassa rauha"-kehotuksesta. Joulurauhan julistus on ollut osa yhteiskuntajärjestyksen ylläpitoa ja kirkolla on ollut siinä keskeinen osa.

Joulurauha alkoi vanhojen pohjoismaisten lähdetietojen mukaan jouluaatosta ja jatkui Nuutin päivään (13.1.) saakka. Joissakin lähteissä mainitaan joulurauhan kestäneen loppiaiseen (6.1.).

Vaikka joulurauha julistetaankin edelleen, se on vain tapa. Se ei siis enää päde. Esimerkiksi Suomen laki ei tunne nykyään "raskauttavia asianhaaroja joulun aikana."

Ennen joulurauhan julistusta lauletaan Turussa Martti Lutherin virsi "Jumala ompi linnamme". Se laulettiin ensimmäisen kerran vuonna 1903 sortokauden ollessa pahimmillaan. Joulurauhan julistus nykyisellään kestää parisen minuuttia, jonka jälkeen kajautetaan ilmoille Maamme-laulu.

Vuodelta 1685 löytyy Oulusta tällainen teksti:

”Julistettiin joulurauha, kehotettiin vakavasti kaikkia yhteisesti ja jokaista erikseen valmistautumaan jumalisesti juhlaa varten, heittämään pois kaiken vihan, pahantahdon, ynseyden, tappelut, riidat ja kaiken eripuraisuuden keskenänsä Jumalan koston ja rangaistuksen uhalla, minkä Ruotsin laki, säädökset ja kuninkaalliset asetukset sapatin rikoksista määräävät; niin myöskin, että jokainen karttaa juoppoutta ja ahkerasti käypi Herran huoneessa.”

 Muutama vuosi myöhemmin, eli 1689, tekstimuoto meni näin Oulussa:

”Kun nyt on tulossa Herramme Jeesuksen Kristuksen syntymisen ja joulujuhla, jota kristikunta kaikessa maailmassa viettää, sen vuoksi päätettiin, että huomenna jos Jumala suo, on rumpua lyöden kuljettava ympäri kaupungin ja julistettava joulurauha, kehottaen tämän kaupungin asujaimia, kaikkia yhteisesti ja itse kutakin erikseen, että he lähestyvän joulurauhan aikana niin kuin vastedes elävät sovussa ja hiljaisuudessa, kavahtaen riitoja, eripuraisuutta ja sopimatonta elämää, minkä kautta Jumalaa, esivaltaa ja lähimmäistä voidaan pahoittaa, ja siten karttavat sen rangaistuksen, johon jumalaton elämä vie”.

 

Tässä alla vanhalla alkuperäisellä kielellä Porin maistraatin arkistosta löytynyt joulurauhan julistus 1600-luvulta:

"Hänen Cuningalisen Maijestctins, Sen Suriwaldian ia corckiast

syndynen förstin ia herran, Carlen, Ruotzin waldacunnan
ia caickein meiden armolisen herran ja Cuningan puolest
culutetan tässä itze cullengin sekä omaisille etta oudoille, ylimaisille
etta alimaisille, Rickahille etta köyhille yxi iloinen
Joulu ia Joulun rauha; Sentähden  andawat Borgmestari ia
Radi tässä Caupungisa hänen Cuningalisen Maijestetins puolest
angarasti manata, että idzecukin wiriästi käywät kirckon
culeman ]ulnaIan pyha Sana, iosa meilen edespannan se hyödytyss
ia autuuss, cuin meile ombi meidän lunastaian herran
Jesuxen Christuxen iloisesta syndymästä.

 

Toisexi manatan angarasti, että idzecukin tällä Joulun Juhlalle  

cuin miös ainakin käytäwät idzens christelisest ia Jumalisest

wältäden ylönsyömist, ylöjnjuomist, turhi waloi ia caickia
muita Syndiä, iotka Jumalan lais owat pois kieldyt, nijn
Jumala on idze Cullengin Sädylle hänen hywästi siunauxens
andawa. Jos jocu myös Rijdoja ia tappeluxia matkan saattapi
tällä Joulun juhlalle, sen pitä ensistä Jouhlun rauhan rickomisest
maxaman 40 marcka sacko ia sitte idzecungin rickoxen
edest Ruodzin lain jälken rangaistettaman.

Colmannexi manatan myös täsä, ettei yhdengen pidä laskeman

eli mymän olut eli wijna, ennen cuin Jumalan palwellus kirckosa onbi pätetty,
ios he waivoin tahtowat wältä
40 marcka sacko, ioca eräst cuin se tapahtu. 

Neliänexi, manatan myös angarast, että idzecukin pitä
wisun warin walkiast nijn ettei sen cauta iotacuta wahingota

tapahtuis, eli Joulu olkein taicka paljan kyntilän cautta, ioca

catzomattomudest iotakin wahingot tämän cautta matkan saata,
hänen pitä  ensin wahingon maxaman ia wielä pälisexi
catzomattomuden tähden  muilen esimerckix angarasti rangaistcttaman.

Widenexi manatan Caupungin asuwaisia, ettei he iotacuta

outoa huonesa pidä, ennen cuin he owat sen Porgmestarille ia
Radille ilmoittanet, että hänen asians tutkitaisin. Jonga jälgen
idzecukin hänens culiaisesta oiendakon. 

 Ja tässä alla on se tuttu joulurauhan julistus, joka on nykyään Suomessa käytössä:

Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään, sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulujuhlaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla käytöksellä häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka laki ja asetukset kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.   Tuota nykyistä  joulurauhan julistusta muuten säilytetään Turun kaupunginkanslian kassakaapissa ja sen näköiskopiokin on kassaholvissa suojattuna!  Mutta kuinka ollakaan - tämä nykyinen joulurauhanjulistuskäärö ei ole se alkuperäinen. Se käärö tuhoutui Turun palossa vuonna 1827.Tämän nykyään käytössä olevan julistuksen kirjoitti ulkomuistista silloinen maistraatin sihteeri.  Nykyisen julistuksen sanamuodon sanotaan pohjautuvan kuningatar Kristiinan käskykirjeeseen 1640-luvulta.  Vanhin julistusteksti, joka on säilynyt, on vuodelta 1834.   Nykyinen käärö muuten kirjoitettiin Tauno Torpon toimesta  kalligrafein aidolle pergamenttipaperille vuonna 1956. Sitä ennen julistus luettiin asiakirjapapereista. Julistus luettiin alun perin ainoastaan ruotsiksi, suomeksi se luettiin ensimmäisen kerran vuonna 1711. Nykyään se luetaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Joulurauha on luettu keskiajalta saakka lähes joka vuosi. Ainoastaan Isonvihan aikana 1700-luvulla sekä Suomen sodan aikana 1809 julistus on jäänyt lukematta, samoin kuin 1917 ja Talvisodan alussa 1939. LÄHTEET:  Aikamatka Oulu. Jumalanpalveluselämä 1600-luvulla. [ http://www.oulu.ouka.fi/aikamatkaoulu/lisatiedot/jumalanpalveluselama1600.htm] Luettu 2.8.2015. Evl.fi. Aamenesta öylättiin. Joulurauhan julistus. [http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Joulurauhan_julistus] Luettu 2.8.2015. IltaSanomat. Joulurauhan julistus alkoi jo 1300-luvulla. [http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288526614826.html] Luettu 2.8.2015. Martti Rapola. Suomenkielinen joulurauhan julistus 1600-luvulta.[http://thy.fi/wp-content/uploads/2011/09/THArk1s104-116.pdf] Luettu 2.8.2015. Studio 55.fi. Tätä et tiennyt joulurauhan julistuksesta! [http://www.studio55.fi/tastapuhutaan/article/tata-et-tiennyt-joulurauhan-julistuksesta/130172] Luettu 2.8.2015. Yle.fi. Joulurauhanjulistus[http://yle.fi/vintti/yle.fi/joulurauha//julistus.html] Luettu 2.8.2015.