Marraskuun ensimmäinen.
Lumeton. Pimeä. Hiljainen.
Mutta illalla syttyivät kaikki tähdet
hyvin liki maata
kuin olisivat halunneet nähdä
suuren pimeän läpi
-uteliaisuudesta tai valaistaakseen
samantekevää-
Mutta valaisivat.
Ja kun löysivät kuvansa joesta
ne aivan hullaantuivat tuikkimaan
vilkuttamaan hymyilemään.
Niin suuria
niin alhaalla
että niitä olisi voinut poimia
kuin joulukuusen koristeita.
Ja laulu
huilu
mistä se yhtäkkiä
mikä lintu voisi laulaa
helistä iloa
marraskuun tähtien alla.
-M. Leinonen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti