All over the world!

Tämän blogin kautta tajuaa joulun  (ja myös netin) merkityksen jollain tavalla eri lailla kuin aikaisemmin! Asettaessani Joulusivuilleni vierailijalaskuria, kuvittelin että saattaisin saada vierailuja muutamasta maasta
- ehkä Ruotsista, Yhdysvalloista, Kanadasta ym. paikoista, joissa elelee paljon Suomesta lähtöisin olevia  ihmisiä.

Olen siis ollut enemmän kuin hämmentynyt, kun reilun kuukauden aikana vierailijoita on tullut ovista ja ikkunoista - nyt jo 18 eri maasta! Enää on valloittamatta maanosista kokonaan vain afrikka! Kyllä kai sielläkin sentään muutama isontalonantin jälkeläinen jo tepasteloo: ) Jotta sitä odotellessa!  Taitaa olla niin, että suomalaisia on levittäytyneenä aika lailla maailman joka kolkaan ja näin joulun alla iskee kaipuu siihen jouluun, jonka itse on lapsena kokenut.



Vaikka itse asunkin Suomessa, osaan ehkä aistia jotain tuosta kaipuusta. Oma lapsuuden perheeni asui pienellä suomenkielisellä maalaispaikkakunnalla, jossa joulua vietettiin pienimuotoisesti ja vaatimattomasti. Nykyinen perheeni on kaksikielinen. Mieheni suku on ruotsinkielinen ja vaikka elämä noin yleensä on hyvin samanlaista kuin missä suomalaisessa perheessä tahansa, niin silti jouluihimme  ja muuhunkin elämäämme kuuluu myös paljon suomenruotsalaisuuteen liittyviä asioita. Jo viidentoista vuoden ajan miehen suku on tullut viettämään aattoa meille. Enpä olisi silloin nuorena uskonut, että  joskus vielä emännöin suomenruotsalaisten joulukalaaseja:/  Silti parhaat jouluni olen viettänyt erämaamökissä vailla hälinää... Jotenkin vain nautin hiljaisuudesta ja rauhottumisesta enemmän.

Huomenna on jo joulukuun ensimmäinen päivä, se kauan odotettu. Ja tämä sen vuoksi, että huomen aamuna nettijoulukalenterini ensimmäisen luukun pitäisi aueta. Tervetuloa kurkistelemaan sinnekin!

Jouluisia pohdintoja

Tänään satoi lunta! Ikkunasta katselin nuorimmaisen touhuilua puhtaassa, valkeassa lumessa posket punoittaen pikkupakkasesta. Tulin väkisinkin hyvälle mielelle. Minun oma, nuorin tonttuni. Ei myönnä edes joulupukkiin enää uskovansa, tuo 8-vuotias...

Kovasti meillä silti jo joulusta jutellaan. Välillä heitetään joutoiveita, mutta enemmän on puhuttu siitä, miten joulua vietetään. Isukki kun tekee vuorotöitä, niin tänä jouluna taitaa sattua yövuorot koko joulunpyhiksi. Ei sentään yhtä paha juttu, kuin viimevuotinen iltavuoro, jolloin meni tavallaan joulu ohi kuin varkain. Silloin lapsia kyllä harmittikin.

Meillä on ollut jo 14 vuoden ajan tapana kutsua miehen lähisukulaiset joulunviettoon aatttoiltana. Miehen suku on ruotsinkielistä, joten väkisinkin näkyy eroja joissain tavoissa, kun vertailen omiin lapsuuden jouluihin. Toki osansa tuo myös isohko porukka.

Välillä ollaan miehen kanssa jo lähes päätetty, että juhlitaan joulua vain oman perheen kesken, kun aika työlääksi käy koko suvun kestitseminen. Mutta viimeistään aatonaattona kuvio onkin toistanut itseään ja on kutsuttu suku koolle.Yleensä 13 ihmistä on joulua meillä juhlimassa. Odottavathan ainakin lapset ja isovanhemmat sitä. Ehkä tänäkin jouluna vielä, en tiedä.

                             

Joulut varmaan muuttuvat jatkossa, kun lapset entisestään kasvavat. Tänä jouluna meille vielä ainakin pukki tekee tuloaan, mutta ehkä jatkossa käymme katsomassa joulupukkia miehen veljellä. Tai...En tiedä, olisiko meistä siihen...

Tänään olen naputellut vanhan joulusivuni joulujuttuja tänne. Tosiaan kova urakka, sillä sivuja ei pysty copypastaamaan ihan sellaisinaan. Pikku hiljaa kuitenkin, samalla saa jouluiset jutut palautua vähitellen mieleen...