Kirkkoreki on ajatuksissani ollut jo pitkään. Haaveilen edesnmenneen appeni suvun vanhan kirkkoreen kunnostamisesta, mutta se on kaatunut joka kerta siihen, ettei minulla ole paikkaa, jossa sitä säilyttäisin niin, että se pysyisi hyvässä kunnossa. Joskus vinoilin, että mitäs, jos veisin sen autotalliin. No ei...
Kirkkorekeä en ole siis vieläkään itselleni saanut, mutta oilin todella liikuttunut, kun näin sellaisen Kälviän kirkon pihamalla Joulupolun yhteydessä.
Reki on kaunis, mutta yllätyn, kuinka pieni perinteinen länsisuomalainen kirkkoreki kooltaaan onkaan! Miten siihin on mahtunut kaksi aikuista runnatusten istumaan? Reki näyttää myös niin kevytrakenteiselta, että se on varmaan herkästi kaatuillut kuljettaessa lumikinoksissa...
Olipa mielenkiintoista tämä esine nähdä, koska se kuuluu niin perinteisesti kirkkohistoriaan.
1. Kello löi jo viisi,
lapset herätkää!
Juhani ja Liisi –
muuten matka jää!
2. Tässä vesimalja
silmät huuhtokaa.
Lämmin karhuntalja
reessä odottaa.
3. Vasta ruunan reessä
silmät aukeaa.
Siin' on silmäin eessä
synkkä metsämaa.
4. Aisakello helkkää,
loistaa tähdet, kuu.
Riemua on pelkkää,
hymyyn käypi suu.
5. Tuossa mökin Miina
kulkee kirkolle.
Taavetti ja Tiina,
nouskaa kannoille!
6. Mäenrinteen alla
talo törröttää,
joka ikkunalla
kaksi kynttilää.
7. Ruuna, virsta vielä
tepsuttele pois!
Tällä kirkkotiellä
aina olla vois.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti