Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kokkolan Kaupungin kirkko. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kokkolan Kaupungin kirkko. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 16. joulukuuta 2018

Kauneimmissa joululauluissa 2018

Se ilta vuodesta, että kun kello lähestyi iltakuutta, hyppään autooni ja kirkkoon. Kauneimmat joululaulut! Vaihtelen joka vuosi kirkkoa, missä käyn joululaulut laulelemassa. Tänä vuonna menin Kokkolan kaupunkikirkkoon. Hauska veto summanmutikassa, sillä  jo käytävällä hyvä ystäväni tuli vastaan ja hyppäsi kaulaani. En ollut tiennyt, että hänen eräs kokoonpanonsa esiintyi ko. tilaisuudessa. Oli ihanaa kuunnella - paitsi, että toinen korvani on tukossa, enkä oikein kuule kunnolla kokonaisuutta. Laulaakaan en oikein kovaa tohtinut, kun en kuullut, laulanko nuotista, vai sen vierestä. Kiusallista. 

Tämän vuoden lauluvihkosessa  ei itselleni ollut juurikaan vieraita lauluja. Niitä aina odotan...Paras laulu vuosi toisensa jälkeen on "Maa on niin kaunis", joka suvereenisti oli tänäkin vuonna se viimeinen laulettava. Ihanaa näitä tuttujakin, perinteellisiä laulella!


sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Joulukonsertissa

Kuten edellisessä bloggauksessa vinkkasinkin, vietin eilisen illan ihanassa joulukonsertissa. Kirjoitin tästä jo toiseen blogiin, mutta ansaitsee tietysti tulla vähän toiselta kulmalta mainituksi täälläkin:)





















Viime joulun alla olin saman orkesterin, eli kokkolalaisen Guardia Nuevan joulukonsertissa anoppini ja poikani kanssa. Tänä vuonna seuralaisina oli poika ja vanhempani. Olen ollut seuraamassa lukemattomia kertoja tango-orkesteri  Guardia Nuevan konsertteja, enkä ikinä kyllästy. Nuorimmaistani  puolestaan kiinnosti seurata orkesteria, jossa soittaa hänen teoriaopensa:)

Kirkon penkeissä on huvittavaa kuunnella vieraiden ihmisten jutustelua. Takanamme istui arviolta kolmekymppinen pariskunta, jonka naispuolisko selaili tiiviisti älypuhelimellaan nettiä ennen konsertin alkua. Nainen kyseli mieheltään, "Mitä se adventti sanana oikein tarkoittaa?"Asiaan ei näyttänyt tulevan selvyyttä -kysyi sitä varmaan kymmenen kertaa. Heh,miksiköhän ei googlannut älypuhelimellaan:))

 Nuorimmaistani asia huvitti ja hän supatteli korvaani, voiko joku aikuinen oikeasti olla tietämättä "Sehän on joulun aikaan valmistautumista ja odottamista..." Poika pohti, kehtaisiko huikata asian heillekin, mutta päädyimme sitten vaikenemaan... No,se hyöty asiasta,että mielessäni sävelsin pienen adventtilaulun asian tiimoilta... Ehkä joskus saan sen paperillekin asti:))

Orkesteri esitti tuttujen ja rakkaiden joululaulujen lisäksi myös Astor Piazzollan musiikkia, kuten heillä usein on tapana. Nuorten muusikoiden yhteissoitto on upeaa kuunneltavaa; kokoonpanossa on useampia viuluja ja harmonikkoja sekä pari bandoneoniakin. Höysteensä sitten pianoa, kitaraa ja kontrabassoa.





Kapellimestari Raimo Vertainen on lunastanut jo paikkansa kaupunkimme vilkkaassa musiikkielämässä -lienee niitä harvoja taiteilijoita,joilla on arkinen ja ihanan tavanomainen ote yleisöönsä. Kun osaa asiansa,ei tarvitse esittää mitään...

Solisteina konsertissa oli Mari Palo ja Matti Korkeala. He lauloivat yhdessä muutaman laulun,sekä muutaman myös soolona. Kaunista kuunneltavaa. Palo lauloi ihanan  Konsta Jylhän "Joululaulun." Kylmät väreet aisti  sitä kuunnellessa...Koko kirkkokansa oli aivan hiljaa...





Konsertissa kuultiin joululaulujemme helmiä, kuten Sylvian joululaulu, Marian poika ja Me käymme joulun viettohon. Parissa jouluvirressä yleisökin pääsi laulamaan.

Yleisöä paikalla oli enemmän kuin runsaasti. Penkit suorastaan pursusivat joulumusiikin kuuntelijoita.  Hieno juttu, että ihmiset ovat löytäneet tämän joulukonsertin! Ensi jouluksi toivottavasti saadaan jatkoa!