Työni on maailman parasta! Tajuan sen kerta toisensa jälkeen etenkin silloin kun joulun aika lähestyy ja oppilaiden kanssa aletaan kääntää kuonot kohti joulujuttuja. Siis aivan parasta, vaikka kiirettä, stressiä ja hulinaa- joskus melkoistakin- riittää yli äyräiden.
Tämän joulualusajan aloitimme kollegani kanssa perinteisesti huolella ja hartaasti suunnitellen jo lokakuussa. Taidetaan olla molemmat jouluihmisiä tai jotain sinne päin...
Meidän koulu on alueella, jossa on paljon luovuutta, oikeastaan täällä annetaan kaikkien kukkien kukkia ja se jos mikä tuo höystettä juhliimmekin. Kaikki osallistuvat innnolla. Jokunen aika sitten eräs koulun isoimmista oppilaista kysyi minulta, mitä laulamme tämän vuoden joulujuhlassa. Ja toivoi heti perään "Voi kun ólis kaikki ne samat- ne oli niin ihanat!" Ehei...:)
.jpg)
Aloitamme laulujen etsimisellä. Ympäri vuoden kuulostelemme kaikkea kaunista ja selailemme jos ei sataa, niin ainakin kymmeniä laulukirjoja. Vaikka kirjat ovat pullollaan perinteisiä joululauluja, joita on kiva opettaa nuoremmalle sukupolvelle, tavoitteena on myös löytää uusia lauluja. Ne motivoivat ja tuovat haastetta ja intoa etenkin omaan mieleen. Ja aina etsimme sitä kauneinta...Monta kertaa olemme jo löytäneetkin.:) Eli yhtä kauneinta ei taida sittenkään olla olemassa...
Mitä me tänä vuonna laulamme? Liikkeelle lähdettiin siitä, että otetiin joukkoon yksi jo tuttu laulu parin, kolmen vuoden takaa. Ihan sen vuoksi, että se on edelleen kaunis ja sekä oppilaat että vanhemmat ovat uudelleen toivoneet sen kuulevansa. Tänä vuonna tosin ollaan liikkeellä erilaisella sovituksella: Soolo-osiin etsimme heleä-äänisiä laulajia, lopun hoitaa koko muu koulu. Laulu on tietysti "
Taivas sylissäin." Osa oppilaistamme liikuttuu joka kerta kyyneliin sitä laulaessaan!
.jpg)
Koska joulukuussa on myös itsenäisyyspäivä, haluamme laulaa myös suomalaisuudesta kauniiden sanojen kera. Juhalassamme raikaa tänä vuonna "
Minä katson tätä maata."Jukka Kuoppamäen lauluissa on jotain perisuomalaista; kauneutta ja melankoliaa sopivassa suhteessa.
Alkuopetusikäiset laulanevat runojensa välissä laulun "
Siellä missä mummi asuu..."Veikkaan kyyneleitä muutaman vanhemman silmäkulmiin...
Hieman tutumpaa laulua edustaa "
Lumivalkeaa", se on erityisesti kollegani toive:) Petri Laaksosen lauluista näyttää tulleen kestosuosikkeja.
Kauneimmista joululauluista tiensä juhlaamme löytää "
Pienen lampaan jouluyö."
Vähän modernimman tyylistä laulua kuullaan laulussa, jonka nimi on yksinkertaisesti "
Joululaulu." Nettiversio on säestyksetön, meillä on säestys, joka tuottaa välillä harmaita hiuksia säestäjälle erikoisine sointuineen ja vaikeine sävelkulkuineen, mutta eiköhän se tästä vielä asetutu kuosiinsa!
Mukaan mahtuu tänä vuonna toinenkin alunperin ruotsinkielinen laulu. Suomennettuna se on "Tähti kirkkaana loistaa." Löysin sen netistä vain
alkuperäiskielisenä, mutta silti kuuntelemisen arvoisena.
Paljon muutakin juhlaan on luvassa; näytelmää, kuvaelmaa ja mitä lie perinteistä. Tänään sain myös ilmaan heitettynä pallona ehdotuksen, josko löytyisi vielä pureva potpurri yhdellä isommista luokista. Uskokaa tai älkää, mutta kotioven avattuani tulvahti mieleen jouluiset latinorytmit ties mistä ja ideaa lähti heti pukkaamaan... Aika näyttää, mitä tästä vielä tulee:) Joka tapauksessa veikkaan,että koko koulun yhteisissä lauluharkoissa kollegat pääsevät tänkin vuonna toteamaan "Meni aivan kylmät väreet!":)
.jpg)
.jpg)
