Jouluaattoiltana

Kiitos yhdessä kuljetusta matkasta tänäkin jouluna. 

On aika rauhoittua joulun ääreen Ester Ahokaisen 

runon sanojen myötä.

Aattoilta

Aattoillan rauha,
meille laskeutuu.
Huurrekoruissansa,
koivut uneksuu.

Tyyntyi hiljaiseksi,
ilouutinen.
Korkeallle syttyy,
sarja tähtien.

Äänettönnä seisoo,
hämärtyvä maa.
Kunnes joulun kellot,
hiljaa kumajaa.

Silloin suuri rauha,
täyttää sydämen.
Tuomme hiljentyneen,
hartaan kiitoksen.
– Ester Ahokainen-

Niin kaunista!

Joulutervehdys, lukijani! 

Kaiken tohinan jälkeen  on viimeinkin aikaa vain olla, hiljentyä ja lukea. Rauhoittua. 

Kaivoin esille yhden minulle rakkaan joululaulun. Sanat siihen on tehnyt Sakari Topelius. Sanat on suomentanut  Aino Suonio. Teksti on myös  Jean Sibeliuksen toimesta sävelletty. Sen melodia on kaunis ja erilainen, harras. 

Kiitokset mukana kulkemisesta joulumatkallani tänä vuonna 2024 tuon kauniin tekstin sanoin!

Jo joutuu ilta ja tuuli käy
yli tumman, synkeän salon,
hämy majan verhovi matalan
ja kirkkaan uhkean talon.
Kun tuntea sais runon- tuon pyhän,
lohtua luovan valon!

Vaan tähdet lempeän hohteen luo
syvyyksiin synkkiin asti.
Ja jouluvalkeat loistavat
joka paikassa kirkkahasti.
Oi Luojamme, sä tule meille johtajaksi!

Nyt valkeus voittaa ja
synkkyyskin jo murtuu maisilla teillä.
Majassa halvimmassakin
on sijansa enkeleillä.
Ja silloin on myös joulurauha parhain meillä.
Z. Topelius 

Kultaisen aapisen runo

Voi, että!

Sain vanhemmiltani joululahjaksi aapisen. Taisin olla silloin 5-vuotias. Osasin silloin jo lukea. Meillä kotona ei ollut montaa kirjaa, joten ilo ihkaomasta kirjasta oli sunnaton. Kirjan on laatineet Martti Haavio, Aale Tynni ja Aleksanteri Hinkkanen. 

Kirjan kuvituksesta oli vastannut Maija Karma. Nimi ei tuolloin sanonut minulle tietystikään vielä mitään, mutta voi, mikä elämys kirjan kuvitus silti minulle olikaan! Tuo "Kodin joulu"-runon juhla-asuun puettu kuusi oli minulle suorastaan elämys. En silloin vielä ymmärtänyt kuvittajan työstä mitään, mutta jonkin kipinän se silti itselleni jätti! Kuinka tekstin lisäksi kuva ilmensi runon tekstiä tuhatkertaisesti!

 Tässä taas yksi tärkeä asia, joka lukemisen jalon asian ohella liittyy kirjallisuuteen - kuvitus! Äänikirja ei sen vuoksi koskaan minulle korvaa tällaista elämystä. Siinäpä se! Toivottavasti tänäkin jouluna monen lapsen paketista löytyy ihka oikea kirja!

Tällainen kunnianosoitus tuli vastaan!

 Tämä alla oleva runonpoikanen on mielestäni hauska ja osuva. 

Ainakin löydän itseni siitä! Teksti on vanha - jo lähes  kahdensadan vuoden ajalta. Silti se toimii hyvin edelleen. Ehkä jotain voisi laittaa jo sulkeisiin ja pari kohtaa lisätä. Mutta hyvin menee näinkin!

Omat lisäykseni voisi olla; 

...jotka ovat töissä rehkineet, jotta oppilaiden joulujuhla olisi ikimuistoinen.

Ja...

...jotka ovat juosseet juuri kaupasta loppuneen, maailman parhaan joulukalenterin,  perässä. 

Ja...

...jotka ovat stressanneet sukujoulun järjestämistä pesemällä ja puunaamalla kaiken, siis kaiken!

Mitkä olisivat sinun lisäyksesi?

Kaikki kunnia äideille …

… jotka ovat kituuttaneet

ja säästäneet ja ostaneet

ja jahdanneet erikoistarjouksia,

jotka ovat leiponeet

ja keittäneet ja jauhaneet,

jotka ovat kaivaneet ullakon kätköistä

joulukoristelaatikon,

jotka ovat kiipeilleet ripustamassa koristeita,

jotka ovat yötämyöten tehneet

salaisia valmistelujaan,

jotka ovat ostaneet ja kirjoittaneet

kaikki joulukortit ja lähettäneet ne ajoissa,

jotka ovat ommelleet Marialle kuusijuhlamekon,

jotka ovat väittäneet tontun maistaneen

riisipuuroa (ei kissan),

jotka penkovat takuutodisteen

ryppyisestä käärepaperikasasta,

jotka saavat lapset vuoteeseen,

jotka herättävät heidät ajoissa joulukirkkoon,

jotka valmistavat meille joulun.

– Pam Brown s.1828 –