Heli Laaksosen joulusanoja...

Aika moni tuntee jonkinlaista tuskaa, kun jouluostokset on tekemättä ja ideat hukassa.
Ihmisvilinässä suorastaan hikeä pukkaa etsiskellä sitä parasta lahjaa kuuma toppatakki päällä...

Entä jos ahdistukseen löytyykin syy itsestä -valoisa ajattelu ja hullu luovuus voi muuttaa kaiken aivan erinäköiseksi!  Itselleni asia kirkastui ratkiriemukkaasti, lukiessani Heli Laaksosen kirjoitusta, jonka liitän tähän alle.
 Eiköhän oteta uusi tyyli tulevan  joulun lahjojen hankintareissuille! Asennetta:)

Ei hitasse nauttimise mittän teehuanei tarvita,
eiks jouluostoksillaki vois hekumoir?
Kui siluselt kaupa ove messinkikahva tuntu kätte!
Mikä hauskanen krapsaus kuulu,
 ko nostat pinost ostoskori.
Nakkipaketis o kylk kyljes kivoi piäni porssai,
niil voi anta nimet.
Tavaratalon pyäröoves ilmavirta vaihtele naamal
ko ilmastovyähykeitte läpi kulkis:
lämmyne henkäys, kylm henkäys, lämmyne henkäys..
O mahrolline, et joulustressantunull lähimmäisil
ei riit ymmäryst hänel, ketä vitkastelee kassajonos
ja laske antaumuksel erel oleva miähe villakaulaliinan silmukoi,
mut heil voi sanno:
 voitin!
- H. Laaksonen, Pursu-



Muistetaanhan tämä runo, kun tungos kaupassa ahdistaa! Riemukkaita lahjojenhankintareissuja:)))

Sydämet siellä syttyy...

Viime yönä, kun en saanut unta kiinni, otin kirjastosta lainaamani joulurunokirjan esille. Mikähän siinä on, että niin moni hyvä teos on onnistuneesti kätkeytynyt vaatimattomien kansiensa väliin. Tämän "jouluhelmen"  löysin  ihan vahingossa kahden paksun opuksen välistä arasti punastelemasta...

En tiedä, onko kyseessä jokin juhlapainos, mutta joka tapauksessa kirjan etukantta koristaa komiasti Kokkolan tervatynnyri-vaakuna. Kirjan nimi on Armahin joulunaika" ja sen on koonnut Eero Salola." Kirja on painettu jo vuonna 1945.

Kirja on siis kokoelma aikakautensa joulurunoudesta. Mukaan on mahtunut niin L. Onerva, Eino Leino, Immi Hellen, Arvi Lydecken, kuin moni muukin tuttu ja myös muutama hieman vieraampikin nimi. Oikeastaan minua ei suuresti yllättänyt, että hurmaannuin eniten Lauri Pohjanpään runoihin. Olen koko ikäni ollut runofriikki ja viime joulun ehdoton suosikkini oli Pohjanpään "Jouluruno", jonka voit lukaista Joulukalenterit -sivuiltani  (vuoden 2009 kalenteri, nro 12)!

Tällä kertaa sydämeni syttyi eniten  Joulu-uni" ja "Metsien joulu".-nimisille runoille.  Lupaan, että tulen käyttämään niitä tämänvuotisessa joulukalenterissani! Mutta vielä täytyy malttaa jokunen päivä...

Koulussa on hulinaa ja huisketta riittänyt. Perjantaina vietämme koko koulun yhteistä adventtihartausta. Lauluharjoituksia ämpätään koulupäiviin, vaikka tiedämmekin jo, että oppilaamme tulevat jälleen kerran laulamaan kauniisti! Yhdessä laulaminen tuo kivaa tunnelmaa, joka kuuluu asiaan!