lauantai 9. joulukuuta 2023

Tällainen kunnianosoitus tuli vastaan!

 Tämä alla oleva runonpoikanen on mielestäni hauska ja osuva. 

Ainakin löydän itseni siitä! Teksti on vanha - jo lähes  kahdensadan vuoden ajalta. Silti se toimii hyvin edelleen. Ehkä jotain voisi laittaa jo sulkeisiin ja pari kohtaa lisätä. Mutta hyvin menee näinkin!

Omat lisäykseni voisi olla; 

...jotka ovat töissä rehkineet, jotta oppilaiden joulujuhla olisi ikimuistoinen.

Ja...

...jotka ovat juosseet juuri kaupasta loppuneen, maailman parhaan joulukalenterin,  perässä. 

Ja...

...jotka ovat stressanneet sukujoulun järjestämistä pesemällä ja puunaamalla kaiken, siis kaiken!

Mitkä olisivat sinun lisäyksesi?


Kaikki kunnia äideille …


… jotka ovat kituuttaneet
ja säästäneet ja ostaneet
ja jahdanneet erikoistarjouksia,
jotka ovat leiponeet
ja keittäneet ja jauhaneet,
jotka ovat kaivaneet ullakon kätköistä
joulukoristelaatikon,
jotka ovat kiipeilleet ripustamassa koristeita,
jotka ovat yötämyöten tehneet
salaisia valmistelujaan,
jotka ovat ostaneet ja kirjoittaneet
kaikki joulukortit ja lähettäneet ne ajoissa,
jotka ovat ommelleet Marialle kuusijuhlamekon,
jotka ovat väittäneet tontun maistaneen
riisipuuroa (ei kissan),
jotka penkovat takuutodisteen
ryppyisestä käärepaperikasasta,
jotka saavat lapset vuoteeseen,
jotka herättävät heidät ajoissa joulukirkkoon,
jotka valmistavat meille joulun.
– Pam Brown s.1828 –

sunnuntai 3. joulukuuta 2023

Ensimmäisenä adventtina

En ollut tänään Hoosiannaa veisaamassa. Ajatus siitä oli kyllä houkuttava ja rauhoittavakin. Sen sijaan olin kirkossa perjantaina oppilaiden kanssa. Silloin laulu raikui kirkkosalissa. 

Hoosianna-virsi on jotenkin kiehtovalla tavalla erilainen. Lapsena en koskaan oppinut tietämään, kuinka monta kertaa mikäkin kohta laulettiin. Nyt kyllä, kun sen on useamman kerran myös itse säestänyt. 

Tiesittekö muuten, että Hoosianna on tullut virsikirjaamme vasta 1986, vaikka hymninä se on Suomessakin tunnettu jo 1700-luvulla! Ei millään uskoisi. 

Tässä alla kuva koulun joulukirkosta. Alempi kuva on Kaarlelan kirkosta, joka tänään ohi kulkiessa näytti valoineen ja lumineen tosi kauniilta. 



Hyvää joulun odotusta!

keskiviikko 28. joulukuuta 2022




Tämä reseptin löysin netistä, sen on kirjoittanut Aava 10v! Sen myötä kiitos tästä joulunajasta ja kivoja yllätysten kuukausia vuoteen 2023!

JOULUKUUSEN JOULURESEPTI

Joulumieli

Tähän tarvitset:

1 kg iloa

1 kg salaisuuksia

5 g kulkusten kilinää

1 pipari

50 dl luumuhilloa

5 kg hyasintin tuoksua

kaunein joululaulu

67 dl valoa

Kaada salaisuudet suureen pataan ja sekoita kunnes padasta alkaa kuulua hiljaista muminaa. Sitten laitat piparin ja ilon pieneen kulhoon ja laita pakastimeen tunniksi. Sillä välin voit heittää luumuhillon salaisuuksien sekaan. Kun ilopipariseos on jähmettynyt, kaada se pataan. Älä unohda laittaa pataa täysille tehoille! Lopuksi lisäät mukaan loput ainekset ja sekoita. Ennen nauttimista seoksen pitää antaa jäähtyä hyvin.

Aava, 10 [https://www.yostaja.fi/node/102]

tiistai 20. joulukuuta 2022

Joulun paketit

Tänään sain lähes tulkoon viimeisetkin paketit paketoitua. Olen panostanut pienikokoisiin lahjoihin. Meillä on ollut remontti koko loppuvuoden ajan ja aivan liikaa tavaraa nurkat pullollaan. Onneksi olen löytänyt aika kivoja juttuja moneen pikkupakettiin. 

Siippa kysyi eilen, mitä haluaisin lahjaksi. Itse asiassa sovimme jo jokin aika sitten, ettemme ostele toisillemme lahjoja. Mutta kun kerran kysyttiin, en malttanut olla toivomasta erästä uutta historian-aiheista kirjaa, vaikka kirjoja on minulla jo aivan liikaa (vai voiko niitä olla liikaa?). Mikään ei ole ihanampaa, kuin uusi, sileä kiinnostava kirja käsien hyväilyssä. 

Muistan vielä nuoruudestani ensimmäisen historia-aiheisen kirjalahjani. Isäni hankki sen minulle. Olin varmaan lukion ensimmäisellä tai toisella silloin. Olin lueskellut Helsingin Sanomista kirjauutuuksia, ja silmäni nauliutuivat lehtiartikkelin perusteella Kaari Utrion "Eevan tyttäret-nimiseen kirjaan. 

Meiltä oli matkaa kuutisenkymmentä kilometriä lähimpään kirjakauppaan. Isä oli sen sieltä käynyt hankkimassa. Kirja on minulla edelleen ja pidän siitä yhä kovasti. Kirja on yksi aarteistani. Sinä jouluna historiafriikki syttyi minussa. 

Mikä onkaan sinun jouluaarteesi?

torstai 15. joulukuuta 2022

Usko, toivo, rakkaus


Rakkaimpia paketteja, mitä kaappini kätkee. Vanha, vähän jo resuinenkin pahvilaatikko. Sen kylkiin on edesmennyt isäni kirjoittanut jo vanhuuden hapertuneella käsialalla "usko, toivo, rakkaus. " Vieläpä kuvittanutkin samat asiat!



Tässä laatikossa on isäni rakkaudella  vaalimat joulukoristeet. Nämä ovat ne perinteiset pietarsaarelaisten jouluvalot. Isä osti nämä varmaan, kun olin kymmenen. Toi ne työmatkaltaan. Isä  kulki silloin viikot reissuhommissa. 

Usko, toivo ja rakkaus komeilivat joka joulu lapsuuskotini olohuoneen ikkunassa. Sitten tuli muutto pois isosta talosta. Isä pakkasi valot huolella uuteen kotiin. Siellä huomasimme, että aika oli jo hapertanut koristeiden silkkipaperit. 

Päätimme isän kanssa yhdessä korjata nuo meille rakkaat jouluvalot. Minä hankin silkkipaperit, isä  teki itse korjausurakan. Silloin hän vielä oli näkökykyinen. kuinka tarkkaa kädenjälkeä!

Sain itselleni nämä rakkaat joulukoristeet jo ennen kuin isä kuoli. Olin onnellinen. Pian pitäisi ripustaa nämä omaan ikkunaani.  ♥




 

lauantai 25. joulukuuta 2021

Jouluna 2021

"Ja Suomen korpien yllä hohti
nyt tähti suurempi muita,
ja me kaikki käännyimme sitä kohti,
ja meidät kaikki se kotiin johti,
se tähti suurempi muita."
-Yrjö Jylhä-


HYVÄÄ JOULUA!
Tänä vuonna aikani ei irronnut juurikaan joulublogin päivittämiselle.
Toivotaan, että sille on tulevina jouluina taas aikaa:))