Lasketaanpa päiviä:)

1, 2, 3,...100!
Uskokaa tai älkää, mutta tänään on tasan 100 päivää jouluun!

Aino Vennalta  on 100 päivän joulunodotuksen  kunniaksi julkaistu maistiaisia uudelta joululevyltä, joka ilmestyy 18.11.-16. Kuunnelkaas!

Hyvää alkavaa joulunodotusta:)

Jouluna 2015

Vilske ja vilinä ovat laantuneet. Meillä oli perinteinen sukujoulu 15 ihmisen voimin, niin kuin lähes aina. Esikoinen saapui kotiin jo aamusta. Aloitti saman tien saunan lämmittämisen. Meidän puusauna on sellainen, että sitä lämmitetään ensin tunteja, mutta kun löylyt on valmiit, niin sauna pysyy saunomiskunnossa koko illan.

Siipan kansa käytiin kahdestaan hänen sukujensa kahdella hautausmaalla sytyttämässä kynttilät.  Pojat jäivät kotiin. Nauratti, kun kotiin palatessamme pojat riemukkaasti tappelivat! Molemmilla oli varmaan ollut toisiaan ikävä. Heillä on ikäeroa 7 vuotta, mutta ovat silti aina olleet toisilleen hyvin läheiset. Isot pojat, kuin karhunpennut  hyväntahtoisessa painissa:)

Siskolle lähetin joulutoivotukset Thaimaahan. Ovat siellä koko perheen kanssa joulua viettämässä. Kuulemma oikein ihanaa. Lämpöä + 30 astetta.

Pojan tyttökaveri tuli meille vasta loppuillasta. Liikutuin, kun hän oli leiponut minulle:) Oikeastaan parhaita tällaiset lahjat.

 

Huomenna vanhempani tulevat meille syömään. Tiedän, että odottavat sitä kovasti. Isäni on ollut pitkään aika huonokuntoinen. Alz... vie voimia. .  Mutta ihastelen aina ja edelleen  isän kielellistä lahjakkuutta. Viimeksi tavatessamme isä sanoi minulle "Äiti niin uskoo pukkiin. Ja jos hän sattuu näkemään kaksi pukkia, hän uskoo aina vain enemmän. " Tulin hyvälle tuulelle. Olen viime vuosien aikana alkanut tallentamaan isän juttuja pienen sinikantiseen kirjaan.

 

Jouluyö on ihana. Siippani nukkuu jo - hänellä alkaa aamulla aikainen työvuoro. Poika tyttöystävineen lähti jo omaan kotiinsa. Samoin muutkin  vieraat menivät jo.  Nuorimainen huudattaa omassa huoneessaan uusia kajareitaan. En pidä kiirettä. Jouluyö on minulle perinteisesti rauhoittumisen aikaa, kun jouluhässäkkä on hiljentynyt.

 

 

Hyvää joulunaikaa!

Joulunalushomissa

Kotosalla tässä ollaan oltu koko alkuloma. Tapaan tehdä kunnon joulusiivoukset vasta sinä vaiheessa, kun koulu on loppunut ja loma alkaa. Sellainen rauhallinen urakka ennen joulua. Tänä vuonna sattui kerrankin onnekkaasti, että siipalla sattui töistä vapaata siivouspäiviksi.

Esikoinen haki eilen isänsä hakeman kuusen kotoa. Tänään poika  lähetti kuvan ekasta omasta kuusestaan koristeluna. Jotenkin liikuttavaa. Muistan vielä  itsekin hetken, kun siipan kanssa ostettiin ekat yhteiset joulupallot. Ne komeilevat kuusessamme edelleen.

Nuorimmaiselle annoin urakaksi leipaista joulutortut. Vähän kuului jupinaa aluksi, mutta niin vain sai kaikki tehtyä ja nättejä niistä tulikin.

Rakastan kukkakaupoissa kuljeskelua joulun alla. Voisin katsella erilaisia kukka-asetelmia tuntikausia. Tänä vuonna olen jotenkin karun pelkistetty - halusin tuoda kotiin jotain täydellisen yksinkertaista. Jouluisin siipan sisko, puutarhakoulun ope, tapaa tuoda kotiimme  ylimääräiseksi jääneitä joulukukkasia, joten sieltä suunnalta tullee sitten myöhemmin täydennystä...

Puntti tulppaaneja, tietysti vahvan punaisia. Haen huomenna metsästä näiden seuraksi männyn oksia.

Tämä pitkä kukkapaketti oli hupaisaa. Kuljin sen kanssa ostoskeskuksesta poistuessa kuin tiernapoika  tuppeen pistetyn miekan kansa. Vaikeaa, kun ihmisiä kulki massoittain  kaupan käytävillä vastaan. Pelkäsin oikeasti, että joku törmää yli metrin mittaisiin kukkiini ja katkaisee varret.´

 

Ihana käärö. Kukkakaupassa on aina ihana katsella, kun myyjä käärii kukkia papereihin. Se paksu paperikasa  näyttää kaikessa tasaisuudessaan aina niin houkuttavalta...Tasaiset, jämptit paperit, sileät...

 

Kotona avaan paketin.

 3 pitkää ja punaista amaryllistä. Vielä nupuillaan. Nuorimmainen toteaa, että näyttävätpä kuolleilta:/

 

Minulle niistä tuli mieleen raparperin varret...

Kukissa ihaninta on niiden vähittäinen aukeaminen. Pienestä tulee jotain täydellistä. Mutta täytyy malttaa odottaa.

 

Tapojeni vastaisesti ostan myös yhden hyasintin. Olen astmaatikko, enkä pysty elämään tuoksujen kanssa. Tällä kertaa teen poikkeuksen ja pidän kukkaa yön yli sisällä. Vien kukan huomenna mummoni haudalle kynttilöiden kera. Tapaan joka vuosi käydä lapsuuspaikkakunnallani  aatonaattona vanhempieni kanssa. Sytytetään kynttilät läheisten haudoille. Viime vuosina vastuu suvun haudoista on kuin itsestään siirtynyt minulle. Pidän sitä kunnia-asiana.

 

 

Päivällä postin mukana tulee kirje. Ihanaa saada siis oikea kirje! Kirjeen mukana on lähetetty toive, että voisin ryhtyä kummiksi tammikuussa syntyvälle pojalle. Ihanaa. Heh, minulla on useampia kummilapsia, jotka kaikki ovat poikia - niin kuin omatkin lapseni. En siis edelleenkään pääse ostelemaan mekko-osastolta mitään:)

 

 

Ilta on aika rankka. Anoppi soittaa. On huonossa kunnossa. Kuumetta 39.7. Siippa  vie hänet lääkäriin. Anoppi odottaa jouluvieraita. En tiedä, jaksaako ottaa vastaan. Pyydän siippaa sanomaan, että voi tuoda ainakin apen meille hoitoon joulunpyhiksi. Ei omaishoitajakaan kaikkea jaksa, jos itse sairastuu...Anopilla on keuhkokuume. Onneksi saa lääkkeet. Huomenna täytyy käydä varmaan hänen puolestaan ostamassa jouluruoat.

 

Illalla poika nauraa minulle, kun hösään ja häärään. Äiti, joulu pitäisi olla rauhoittumisen aikaa. Jouluna pitäisi olla aikaa vaan olla, hän sanoo pilke silmäkulmassaan. Minuakin naurattaa. En ole ollenkaan mikään keittiöihme, mutta kuten kaikessa muussakin - kun aloitan, niin täytyy olla täydellistä.

 

Hyvä joulunodotusta!

Joululomalla!

Tänään mulla alkoi joululoma! Aamukasiksi kurvasin vielä kirkkoon, jossa otin  oppilaita vastaan ja sitten siirryin kanttorin hommiin. Tilaisuus oli hieno. Tällä kertaa en ottanut sinne kameraa mukaan. Lapset lauloivat niin hienosti, että hyvä ettei kirkon katto noussut...

 

Kirkon jälkeen kyläilin vanhemmillani. Tapaan joka viikko kuskata heitä ostoksille. Tänään tehtiin parin tunnin kauppareissu ihmisvilinässä. Kauppareissun jälkeen noudin vielä nuorimaiseni omista joulujuhlistaan. Oli säestänyt luokan kuoroa siellä kitaroineen.  Oikein tyytyväisen näköinen nuorimies koulun aidan vieressä  kitaralaukkuineen odottamassa, kun saavuin häntä noutamaan.

 

Vannoin jo etukäteen perheelleni, että kun joululoma alkaa, en tee ensimmäisenä päivänä mitään. Heh, olen pitänyt sanani. Maata möllötin monta tuntia pimeässä  sängyllä. Uni ei tullut, mutta oli niin ihanaa vain olla. Lukukausi on ollut aika työläs. Silti olen niin nauttinut työstäni. Nyt lomalla on aikaa nollata ja ladata akut täyteen kevättä varten. Aikomus oli mennä illalla konserttiin, mutta hyydyin ja jäin suosista kotiin. Siippa lähtee yöksi töihin, nuorimmainen on poikien kanssa iltaa viettämässä laavulla. Ihanaa olla yksin...

 

Huomenna tulee esikoinen käväisemään. Joulusiivouksiakin voisi aloitella. En aio kuitenkaan yhtään hötkyillä joulun takia. Siipan suku tulee meille aattoillaksi. Mutta tiedän, että eivät he katsele nurkkiani. Joulu tulee juuri sellaisena kuin tulee...

 

Tällä kertaa kuvassa poro, jonka bongasin joulumyyjäispihasta. Minusta siinä elikossa näkyi joulurauha. Se vain oli. Toivon että pystyn edes vähän samaan:)

+

 

 

Suloinen kaveri, eikö vain!

Joulurauha

Jouluaatto klo 12.00.Silloin kajahtaa joka vuosi televisiosta ja radiosta ilmoille joulurauhan julistus. On muuten sellainen tapa, ettei ole- outoa kyllä -  säilynyt muissa maissa!

Tässäpä tietoa vanhoista joulurauhan julistuksista!

Suomessa ensimmäinen joulurauha julistettiin Turussa 1320-luvulla. Suomessa tämä Turussa julistettu joulurauha on "se virallisin", mutta muutamassa muussakin kaupungissa sitä tavataan lukea.

Alkuperäiset perusteet joulurauhan julistamiselle löytyvät raamatusta enkelien "Maassa rauha"-kehotuksesta. Joulurauhan julistus on ollut osa yhteiskuntajärjestyksen ylläpitoa ja kirkolla on ollut siinä keskeinen osa.

Joulurauha alkoi vanhojen pohjoismaisten lähdetietojen mukaan jouluaatosta ja jatkui Nuutin päivään (13.1.) saakka. Joissakin lähteissä mainitaan joulurauhan kestäneen loppiaiseen (6.1.).

Vaikka joulurauha julistetaankin edelleen, se on vain tapa. Se ei siis enää päde. Esimerkiksi Suomen laki ei tunne nykyään "raskauttavia asianhaaroja joulun aikana."

Ennen joulurauhan julistusta lauletaan Turussa Martti Lutherin virsi "Jumala ompi linnamme". Se laulettiin ensimmäisen kerran vuonna 1903 sortokauden ollessa pahimmillaan. Joulurauhan julistus nykyisellään kestää parisen minuuttia, jonka jälkeen kajautetaan ilmoille Maamme-laulu.

Vuodelta 1685 löytyy Oulusta tällainen teksti:

”Julistettiin joulurauha, kehotettiin vakavasti kaikkia yhteisesti ja jokaista erikseen valmistautumaan jumalisesti juhlaa varten, heittämään pois kaiken vihan, pahantahdon, ynseyden, tappelut, riidat ja kaiken eripuraisuuden keskenänsä Jumalan koston ja rangaistuksen uhalla, minkä Ruotsin laki, säädökset ja kuninkaalliset asetukset sapatin rikoksista määräävät; niin myöskin, että jokainen karttaa juoppoutta ja ahkerasti käypi Herran huoneessa.”

 Muutama vuosi myöhemmin, eli 1689, tekstimuoto meni näin Oulussa:

”Kun nyt on tulossa Herramme Jeesuksen Kristuksen syntymisen ja joulujuhla, jota kristikunta kaikessa maailmassa viettää, sen vuoksi päätettiin, että huomenna jos Jumala suo, on rumpua lyöden kuljettava ympäri kaupungin ja julistettava joulurauha, kehottaen tämän kaupungin asujaimia, kaikkia yhteisesti ja itse kutakin erikseen, että he lähestyvän joulurauhan aikana niin kuin vastedes elävät sovussa ja hiljaisuudessa, kavahtaen riitoja, eripuraisuutta ja sopimatonta elämää, minkä kautta Jumalaa, esivaltaa ja lähimmäistä voidaan pahoittaa, ja siten karttavat sen rangaistuksen, johon jumalaton elämä vie”.

 

Tässä alla vanhalla alkuperäisellä kielellä Porin maistraatin arkistosta löytynyt joulurauhan julistus 1600-luvulta:

"Hänen Cuningalisen Maijestctins, Sen Suriwaldian ia corckiast

syndynen förstin ia herran, Carlen, Ruotzin waldacunnan
ia caickein meiden armolisen herran ja Cuningan puolest
culutetan tässä itze cullengin sekä omaisille etta oudoille, ylimaisille
etta alimaisille, Rickahille etta köyhille yxi iloinen
Joulu ia Joulun rauha; Sentähden  andawat Borgmestari ia
Radi tässä Caupungisa hänen Cuningalisen Maijestetins puolest
angarasti manata, että idzecukin wiriästi käywät kirckon
culeman ]ulnaIan pyha Sana, iosa meilen edespannan se hyödytyss
ia autuuss, cuin meile ombi meidän lunastaian herran
Jesuxen Christuxen iloisesta syndymästä.

 

Toisexi manatan angarasti, että idzecukin tällä Joulun Juhlalle  

cuin miös ainakin käytäwät idzens christelisest ia Jumalisest

wältäden ylönsyömist, ylöjnjuomist, turhi waloi ia caickia
muita Syndiä, iotka Jumalan lais owat pois kieldyt, nijn
Jumala on idze Cullengin Sädylle hänen hywästi siunauxens
andawa. Jos jocu myös Rijdoja ia tappeluxia matkan saattapi
tällä Joulun juhlalle, sen pitä ensistä Jouhlun rauhan rickomisest
maxaman 40 marcka sacko ia sitte idzecungin rickoxen
edest Ruodzin lain jälken rangaistettaman.

Colmannexi manatan myös täsä, ettei yhdengen pidä laskeman

eli mymän olut eli wijna, ennen cuin Jumalan palwellus kirckosa onbi pätetty,
ios he waivoin tahtowat wältä
40 marcka sacko, ioca eräst cuin se tapahtu. 

Neliänexi, manatan myös angarast, että idzecukin pitä
wisun warin walkiast nijn ettei sen cauta iotacuta wahingota

tapahtuis, eli Joulu olkein taicka paljan kyntilän cautta, ioca

catzomattomudest iotakin wahingot tämän cautta matkan saata,
hänen pitä  ensin wahingon maxaman ia wielä pälisexi
catzomattomuden tähden  muilen esimerckix angarasti rangaistcttaman.

Widenexi manatan Caupungin asuwaisia, ettei he iotacuta

outoa huonesa pidä, ennen cuin he owat sen Porgmestarille ia
Radille ilmoittanet, että hänen asians tutkitaisin. Jonga jälgen
idzecukin hänens culiaisesta oiendakon. 

 Ja tässä alla on se tuttu joulurauhan julistus, joka on nykyään Suomessa käytössä:

Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään, sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulujuhlaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla käytöksellä häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka laki ja asetukset kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.   Tuota nykyistä  joulurauhan julistusta muuten säilytetään Turun kaupunginkanslian kassakaapissa ja sen näköiskopiokin on kassaholvissa suojattuna!  Mutta kuinka ollakaan - tämä nykyinen joulurauhanjulistuskäärö ei ole se alkuperäinen. Se käärö tuhoutui Turun palossa vuonna 1827.Tämän nykyään käytössä olevan julistuksen kirjoitti ulkomuistista silloinen maistraatin sihteeri.  Nykyisen julistuksen sanamuodon sanotaan pohjautuvan kuningatar Kristiinan käskykirjeeseen 1640-luvulta.  Vanhin julistusteksti, joka on säilynyt, on vuodelta 1834.   Nykyinen käärö muuten kirjoitettiin Tauno Torpon toimesta  kalligrafein aidolle pergamenttipaperille vuonna 1956. Sitä ennen julistus luettiin asiakirjapapereista. Julistus luettiin alun perin ainoastaan ruotsiksi, suomeksi se luettiin ensimmäisen kerran vuonna 1711. Nykyään se luetaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Joulurauha on luettu keskiajalta saakka lähes joka vuosi. Ainoastaan Isonvihan aikana 1700-luvulla sekä Suomen sodan aikana 1809 julistus on jäänyt lukematta, samoin kuin 1917 ja Talvisodan alussa 1939. LÄHTEET:  Aikamatka Oulu. Jumalanpalveluselämä 1600-luvulla. [ http://www.oulu.ouka.fi/aikamatkaoulu/lisatiedot/jumalanpalveluselama1600.htm] Luettu 2.8.2015. Evl.fi. Aamenesta öylättiin. Joulurauhan julistus. [http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Joulurauhan_julistus] Luettu 2.8.2015. IltaSanomat. Joulurauhan julistus alkoi jo 1300-luvulla. [http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288526614826.html] Luettu 2.8.2015. Martti Rapola. Suomenkielinen joulurauhan julistus 1600-luvulta.[http://thy.fi/wp-content/uploads/2011/09/THArk1s104-116.pdf] Luettu 2.8.2015. Studio 55.fi. Tätä et tiennyt joulurauhan julistuksesta! [http://www.studio55.fi/tastapuhutaan/article/tata-et-tiennyt-joulurauhan-julistuksesta/130172] Luettu 2.8.2015. Yle.fi. Joulurauhanjulistus[http://yle.fi/vintti/yle.fi/joulurauha//julistus.html] Luettu 2.8.2015.

Usko, toivo ja rakkaus...

 

Joulukoriste, josta tulee lapsuus mieleen? Minulle yksi niistä on punaiset, perinteiset  jouluvalot, jotka on tehty valaisimien muotoon teemalla "Usko, toivo, rakkaus."

 

Nämä jouluvalot ovat lähtöisin Pietarsaaresta. Lapsuudessani perheeni kävi siellä usein. Isä osti joskus 70-luvulla meille omat valot. Ne oli joka joulu  olohuoneen ikkunassa.

 

 

Nämä symbolit ovat vanhoja. Pietarsaarelaisissa perinteissä kerrotaan niiden liittyneen usein merimiesammatteihin. Samoja symboleja  on ollut jo 1600-luvulla kaiverrettuina esimerkiksi huonekaluissa  ja kirstuissa.

 

Pietarsaaressa on ollut joulukatu jo 1850-luvulta saakka. Silloiset symbolit Isollakadulla tosin olivat kaksi ristiä ja ankkuri niiden välissä. Sydämen tiedetään varmuudella olleen koristeena mukana vuonna 1913.

 

Alkuperäiset symbolit "tro, hopp och kärlek" on valmistettu puukehikoista, jotka oli päällystetty öljyyn kastetulla paperilla.

 

Vanhemmillani on nuo samat kotikäyttöön tehdyt pienet symbolikoristeet edelleen. Tosin  kehikon ympärillä olevat punaiset ja osin vihreät silkkipaperit ovat vuosien myötä jo kovasti haalistuneet. Takavuosina isä paikkaili  ristiä, johon oli säilytyksen aikana tullut repeämä.

 

Tekisi mieli hankkia itselle omat tällaiset perinteikkäät jouluvalot, niitä näkyy silloin tällöin olevan myynnissä paikallisissa liikkeissä. Netistäkin niitä näyttää löytyvän...pitäisiköhän?

 

LÄHTEET: Usko, toivo ja rakkaus. Pietarsaaren joulusymbolit. [http://www.jakobstad.fi/jbst/html/14.shtml?t=7,3,1]