Joulukalentereita seinän täydeltä

Tänään kurkkaamme vuodentakaiseen joulunodotukseen. Aina joulun alla on ihanaa miettiä, millainen voisi olla kiva joulukalenteri...

 

Tämänkertainen idea lähti Taika-lehden joulunumeron 2011 sivuilta. Vähän soveltaen alkuperäistä mallia teimme nelosluokkalaisten kanssa tällaiset komistukset luokan seinälle:

 

 

 

Oppilaat innostuivat tekeleestä kovasti. Alkuperäisestä mallista poiketen emme tehneet kalenterin keskelle päivittäin vaihtuvaa runoa, vaan koristelimme keskustan kultaisella tähdellä. Osa laittoi mustaan keskustaan myös kimalletta... Jotta jokainen tunnistaisi oman tähtensä, liitimme tähteen  niminauhat.

 

 

 

 

Kalenterin idea oli siinä, että alkuasetelmassa (josta en tajunnut ottaa kuvaa...) kaikki nuo keltaiset luukut oli taiteltuna kohti mustaa keskustaa. Jok ikinen koulupäivä alkoi sillä, että kukin oppilas kävi aukaisemmassa yhden sakaran lisää kalenteristaan. Jouluna kalenteri oli sitten puhjennut täyteen kukkaan:)

 

Vähän erilainen, mutta aika kiva kalenteri!

 

 

Kauneimmat joululaulut kirppiksellä

 

Sitä voi kesken  syksynkin tehdä mitä parhaimpia jouluisia löytöjä kirpputorilta. Kuten tämä alla oleva laulukirja muutaman viikon takaa!

 

 

Uutuuttaan vielä kiiltelevä kirja lähes pomppasi kirppiksen hyllystä silmiini. Kirja oli minulle entuudestaan tuntematon. Ja mikä ihmeellisintä: kirja on painettu vuonna 2012, joten se on aivan uusi! Kyseessä on juhlakirja, sillä jouluna 2012 Suomen lähetysseuran kauneimmat Joululaulut kajahtavat jo 40.kerran! Googlailu selvensi, että sain kirjan reippaasti alle puoleen hintaan...

 

Nimensä mukaisesti kirjassa esitellään seurakuntien Kauneimmat joululaulut-musiikkitapahtuman lauluja vuosien varrelta. Juhlakirjan ovat koonneet yhteistyössä F-kustannus ja Suomen lähetysseura.

 

Nuottien lisäksi kirjassa on mukana myös kaunis valokuvakuvitus. 

Mukaan on mahdutettu yli 70 joululaulua.Suurin osa lauluista muodostuu joululauluklassikoistamme, kuten Kun maas on hanki, Arkihuolesi kaikki heitä, Kilisee kilisee kulkunen, Jouluyö, juhlayö...

Mukaan on liitetty myös ruotsin- ja englanninkielisiä joululauluja. Esimerkkeinä näistä ruotsiksi kaunis En stjärna lyser så klar, jonka kuulin jo jokunen vuosi sitten lapseni koulun joulujuhlassa. Kappale on myös käännetty suomeksi nimellä Tähti kirkkaana loistaa.Englanninkielisistä esimerkkinä Away in a Manger, suomennettuna Vastasyntynyt Jeesus.Vuosi sitten omat oppilaani esittivät laulun joulukuvaelmassa.

Uudemmista lauluista ehdoton suosikkini on Pienen lampaan jouluyö. Se oli lauluvihkosessa muutamia vuosia sitten. kauniit sanat ja kaunis melodia!

"Oli kedolla syntynyt pikkuinen lammas,
se hengitti lähellä emoaan.
Oli pimeä yö, ja se pikkuinen lammas
 nyt hengitti lähellä emoaan.
Se yö oli pienelle ensimmäinen,
ja tähdet tuiikkivat yllä maan.
Imi lämmintä maitoa karitsainen,
ja tähdet tuikkivat yllä maan..."















 

Jouluun valmistautumiseen ja
 kirjahyllyyn komistukseksi tämäkin teos.
 Tungosta alkaa jo hyllyilläni kyllä olemaan...

Karpalonpunaista...

Tällä viikolla olen ihastellut, kuinka kauniisti Suomen luonto hyvästelee kesän ja ottaa vastaan syksyn värien kera.

Useamman kerran olen käynyt karpalosuolla. Konttinut upottavassa sammalikossa kahluuhousuineni ja samalla ihastellut kauniinpunaisia karpaloita. Viimeksi eilen.



Aurinkoiset syyspäivät houkuttavat kovasti kohti metsiä...
Olen  onnistunut houkuttelemaan nuorimmaisenikin mukaan suolle. Onnistui, kun kaverit eivät olleet kotosalla...

Mukaan pari ämpäriä ja menoksi. Pojan keruu-urakka alkoi innokkaasti, mutta tyrehtyi, kun ämpärin pohja oli täynnä marjoja. Onneksi oli se verran sinniä, että antoi äidin poimia kaikessa rauhassa.Toisella kerralla poika otti mukaan virvelin suojärven rannalle ja kalasteli sillä aikaa, kun minä marjastin..

Karpalot tuovat mieleen joulun. Ihme, ettei niitä käytetä enemmänkin jouluruokakattauksissa, sen verran kaunis marja se on.Googlailemalla löytyi kivoja ideoita joulupäytäänkin. Esimerkiksi jäisiä karpaloita ja päälle kuumaa kinuskikastiketta. Tai:

Karpalohyytelö:

400g karpaloita
7dl vettä
1 pkt (330g) Dansukker Hillomarmeladisokeria

Keitä marjoista ja vedestä vahvaa mehua 7 1/2 dl. Siivilöi. Sekoita mehu & hillo-marmeladisokeri. Keitä 5–10 minuuttia.
( Hyytelöitymistä voi testata tiputtamalla ruokalusikallisen seosta kylmälle lautaselle ja jäähdyttämällä sen nopeasti jääkaapissa. Vedä lusikalla vako hyytelön keskelle . Jos vako ei umpeudu, hyytelö on valmista. Muutoin jatka keittämistä ja toista testi).

Jäähdytä 15 min. ja purkita. Anna jäähtyä jääkaapissa seuraavaan päivään.

Kuulostaa houkuttelevalta kinkun kaverina lautasella -pakko päästä kokeilemaan!

Syksyn värejä

Vaikka en olekaan syksyihminen, saa syksyn väriloista minut silti aina ihastuksen valtaan.
Pojan kanssa kävimme valikoimassa kasveja syysistutuksiin. Olihan vaikea reissu!

Kaupan tarjonta oli suorastan mykistävän runsas ja olo oli yhtä päättämätön kuin lapsella karkkikaupassa...

Portailla olevaan vanhaan ruukkuun etsimme ensin kasveja. Minä olisin halunnut leikitellä  keltaisten kukkasten kanssa, mutta pojan mielestä ne näyttivät naurettavilta. Yhden ostin sekaan kuitenkin ihan periaatteesta...
. 
Ruukkuun asettelin myös vanhan risusydämen, jonka olen joskus saanut oppilaaltani joululahjaksi.

Pitkän kädenväännön jälkeen ruukku näytti tältä:

Toiselle terassille ajattelimme ostaa kaksi isoa ruukkua poistomyynnistä, koska värit ja tyyli sopivat loistavasti allasterassimme pöytään.

Poika ihastui  joulukuusta muistuttaviin pitkiin kasveihin. Perusteli, että ne ovat ehdottomat, koska voidaan sitten asetella niihin pienet jouluvalot. Voisiko jouluihminen tällaista vastustaa? Ehei!

 

Eli kaksi ruukkua ja kaksi "kuusen näköistä" kasvia oli jo kärryissä, mutta sitten alkoi se vaikein. Mitä yhdistää niiden kanssa. Rajana oli vain mielikuvitus (ja ohut lompakko...).

 

Poika ihastui värjättyihin kanerviin, minä en niinkään.Kaihoisasti hän katseli viereisen naisen ostoskärryyn, joka oli lastattu sinisillä kasveilla...

 

Lopulta jonkinlaisessa yhteisymmärryksessä päädyimme alla oleviin kukkasiin.

Eka ruukku näytti tältä:

 

 

Valikoimme ja jahkasimme loputtoman kauan. Sillä välin kaupan hylly ennätti tyhjentyä... Totesimme, ettemme saisi enää kahta samanlaista asetelmaa. Niinpä toiseen ruukkuun taas alusta koko suunnitelma...

 

Toisen ruukun kasvit olivat lopulta tällaisia, vaikka poika totesi inhoavansa koristekaaleja.:/

 

 

Ja sitten huristelimme kotiin. Koko illan poika harmitteli, ettei saanut sitä haluamaansa sinistä kukkaa. Tunsin jo olevani aivan huono äiti, kun moisesssa asiassa piti lapsen toiveet tyrehdyttää.  Ja yön nukuttuamme   huristelimme intoa palaen uudelleen samaan kauppaan...

Onneksi poistomyynnissä oli vielä jokunen samanlainen ruukku. Siispä  vielä yksi sellainen. Ja tällä kertaa annoin pojan itsensä valita koko kasvillisuuden!  Olisittepa nähneet 10-vuotiaan auvoisen ilmeen:)

Tällainen siitä sitten tuli:

 

Siellä ne kolme ruukkua nyt nököttävät uljaina odottaen kunnon syysmyrskyjä - niin, ja niitä jouluvaloja.:)