Koululaisten adventtihartaus

On jälleen joulunaika!

Tänä vuonna vietimme adventtihartautta vaihteeksi koulun salissa. Sitä ennen, aamukahdeksalta, koristelimme oppilaideni kanssa joulukuuset koulun aulaan.







Uuttera kollegani vastaa vuosi toisensa jälkeen juhlan suunnittelusta yhdessä seurakunnan edustajan kanssa. Tämän vuoden juhla toteutettiin nuoriso-ohjaajan  avustuksella, kuten useina vuosina aiemminkin.


Koulumme panostaa näihin perinteisiin juhliin ja isossa osassa on musiikki. Suunnittelemme juhlat  ajoissa ja harjoittelemme paljon sekä luokittain että  koko koulun yhteisissä harjoituksissa. Tutuksi tulleita lauluja on  juhlassa mielekkäämpi laulaa ja on hienoa, kun koko sali raikuu lasten äänistä. Laulut oikeasti osataan ja iloitaan niiden esittämisestä!

Arvaatkaa vaan, onko hienoa soittaa pianoa, joka on koristeltu näin kauniisti! Aivan liikutun kunniasta joka kerta...



Tämän vuoden laulut olivat perinteisempiä, "vanhempia" kuin vuosiin. Suurin osa oli poimittu  virsikirjasta. Mielestämme on yleissivistystä, että  nämä nykynuoretkin hallitsevat omassa aikuisuudessa aikanaan useampia virsiä, jotka kuuluvat osana moniin yhteisiin tilaisuuksiin...

Juhla alkoi selkääsanaisen oppilaan tervetulotoivotuksella. Ensimmäinen  kynttilä syttyi "Nyt sytämme kynttilän"-laulun aikana.Tämän jälkeen lauloimme lasten virskirjasta Lasten adventtilaulun. "Valmistakaa Jeesukselle tie tasaiseksi, aukaiskaa portit Vapahtajalle..."

Tähän lauluuun liittyy hupaisa muisto viikon varrelta. Istuimme oppilaiden kansa bussissa.Pari 1. luokan pikkutyttöä aloitti laulun. He lauloivat sydämensä kyllyydestä koulussa opeteltua. Nojasin bussin istuimen selkämykseen päivän touhuista  väsyneenä...Jäin kuuntelemaan tyttöjen laulua tarkemmin...

"Valmistakaa Jeesukselle tie tasaiseksi, aukaiskaa portit vapaa-ajalle. Hoosianna, Hoosianna, Hoosianna, Hoosianna, lapset iloisesti laulakaa..." En voinut kuin hymyillä:)))

 

Isot oppilaat lukivat ajatuksia Jeeuslapsesta ja joulun odotuksesta. Olin pyytänyt aiheeseen liittyviä pieniä ajatelmia 4. luokan oppilailta aikaisemmin. Kollega oli yhdistellyt ajatelmia toisiinsa. Kuuntelin mykistyneenä - tekstit olivat todella kauniita! Viimeinen ajatelma päättyi sanoihin "Jeesus-lapsi on seimessä - nyt ja aina!"

Ajatelmien jälkeen lauloimme Jaakko Löytyn "Ilouutisen". Ja sitten perinteisempääkin perinteisemmän virren "Mä silmät luon ylös taivaseen."

Nuorisotyöntekijä piti tämän jälkeen koskettavan puheen aasista ja jouluun valmistautumisesta. Hänellä on taito ottaa lasten ajatusmaailma lähelle.

Tapahtuman loppuosassa lauloimme vielä virret "Luoja enkeleineen" ja "Kuule isä taivaan". Laulujen jälkeen hiljennyimme  rukoukseen. Nuorisotyönohjaja luki  vielä siunauksen ja tilaisuus päättyi "Oi Jeesus, ota syliisi"-virteen.

 

Öinen joulukatu

Tänä vuonna en ennättänyt perinteisiin joulunavauksen tapahtumiin. Ohi menivät niin joulukadun avaus kuin useammat joulumarkkinatkin puhumattakaan tuttavan lapsen tiernapoikaesityksestä...

Oma viikonloppuni oli suorastaan ylibuukattu -vauhdikkaasti osallistuin yhteen pikkujouluun ja kaksiin syntymäpäiväjuhliin saman viikonlopun aikana:)



Yöllä kävelimme puolisoni kanssa vanhan kaupunginosan halki juhlista palatessamme. Sivukujilla oli aivan hiljaista ja lähes autiota. Oli niin kaunista -ja kuinka ollakaan  - laukkuni pohjalle oli unohtunut pieni taskukamerani:) Ihan pakkohan se oli yön pimeydessä esiin kaivaa, kuvien laadusta viis!  Muutaman kuvan räpsin haltioituneena lopultakin alkaneesta lumisateesta ja joulun valoista...

 

 Mannerheiminaukiolle, Raatihuoneen edustalle oli pystytetty ylväs kuusi valoineen .

Ja aivan pian on joulukuu! Tulossa tiernapoikajuttuja sun muuta, jahka työkiireet hiukan helittäisivät:)

 

 

 

Joululahja-ajatuksia

Ensimmäinen joululahjani valmistui eilen!
Tämä lahja tulee sydämestä erityisen isolla lämmöllä...

Läheiseni sai  pienen pienen keskosvauvan, ja vaikka kaiken piti olla hyvin, saatiin myöhemmin tieto, että vauva on erityinen lapsi, jonka elämä ei tule menemään normaalipolkuja pitkin...

Kudoin pikkuiselle ns. junasukat. Tosin jouduin muokkaamaan perusohjeesta paljon tavallista pienemmät...

 

Pakettiin aion tulostaa mukaan myös alkuperäisten sukkien tarinan...

 

 

Innostuin kutomisesta monen vuoden jälkeen kovasti. Nyt sama joululahjaprojekti on kovaa vauhtia jo täydentymässä pienen pienillä tumpuilla...

 

Toivon lahjan lämmittävän sekä pikkuista, että vanhempien mieliä:)

Pyhäinpäivän rauha

 

On Pyhäinpäivä. Paljon  muistoja sisältyy tähän päivään. Pidän  tämän päivän ajatuksesta muistaa menneitä, hiljentyä, rauhoittua...

 

Käveleskelin  kylätiellä. Ympärillä täysi hiljaisuus. Linnut   läheiseltä pellolta olivat jonnekin  kaikonneet.

Levollinen ajatus, että kaupatkin ovat kiinni.Ei tarvetta hätäillä minnekään.

 

 

 

 

 

 

Kun palasin kotiin, syttyi kynttilä pihalyhtyyn.  Tuijotin sen liekkiä kauan. '

Tänä vuonna en matkanut läheisteni haudalle. Ajatuksissa ovat kuitenkin.

Tämä sytytetty kynttilä loistakoon sydämellään ja valollaan  nyt heille.

 

 

 

Työpaikallani kollegallani on taito  pukea  juhla kuin juhla kauniisti.

Tässä kuvia viikon varrelta  pyhäinpäivän muistopöydästä koululta.

 

Hienoa, että perinteitä viedään uusille sukupolvillekin.

 

     "Hän, joka sinulle on ollut rakas, ei koskaan
                   kuole sydämestäsi.
           Niin kauan kuin elät,
   kannat hänen sytyttämäänsä valoa sielusi joka sopessa.

                      –A. Porio-"