Vanhankaupungin joulumarkkinat

Tänä vuonna kaupungissamme on aivan uudenlainen markkinaidea: 10 päivää kestävät Vanhankaupungin joulumarkkinat! Niin, kaupungissammehan on upea vanha puutalokaupunginosa, jonka arvo on loputakin tajuttu viimeisten vuosien aikana. Alue on kovasti elävöitynyt.

Markkinat ovat idyllisellä mukulakivikatetulla Mannerheiminaukiolla, joka on paikkana aivan loistava  -sekä sijainniltaan kaupungin ydinkeskustassa, että myös historiansa ja tunnelmallisuutensa vuoksi.

Kuljeskelin markkina-alueella sunnuntaisena iltana. Paikalla käyskenteli iloisenoloisia, tyytyväisen näköisiä ihmisiä. Viereisen raatihuoneen portailta kajahteli jouluisia lauluja. Paikalla on tarjolla silloin tällöin myös elävää musiikkia.










Ehdottomat plussapisteet alueen visualisoinnille! Myyjät möivät pienistä, suloisista puukojuista tuotteita. Tarjolla oli mm. käsitöitä, kotijuustoja, ternimaitoa, risuluutia -kaikkea ihanaa...

 

Aivan hurahdin tuohon alla olevassa kuvassa näkyvään suloiseen katajapukkiin -hintaa en tohtinut katsoa:)




Talvinen pimeys ja kylmyys oli myös hienosti huomioitu -puisille tervatynnyriteemaisille penkeille saattoi istahtaa lämmittelemään aidon nuotion äärelle!

Kojut oli myös ihanasti koristeltu...


















Kellä aikaa ja mahdollisuuksia on, kannattaa ehdottomasti käydä pistäytymässä paikan päällä:)

Joulukonsertissa

Kuten edellisessä bloggauksessa vinkkasinkin, vietin eilisen illan ihanassa joulukonsertissa. Kirjoitin tästä jo toiseen blogiin, mutta ansaitsee tietysti tulla vähän toiselta kulmalta mainituksi täälläkin:)

Viime joulun alla olin saman orkesterin, eli kokkolalaisen Guardia Nuevan joulukonsertissa anoppini ja poikani kanssa. Tänä vuonna seuralaisina oli poika ja vanhempani. Olen ollut seuraamassa lukemattomia kertoja tango-orkesteri  Guardia Nuevan konsertteja, enkä ikinä kyllästy. Nuorimmaistani  puolestaan kiinnosti seurata orkesteria, jossa soittaa hänen teoriaopensa:)

Kirkon penkeissä on huvittavaa kuunnella vieraiden ihmisten jutustelua. Takanamme istui arviolta kolmekymppinen pariskunta, jonka naispuolisko selaili tiiviisti älypuhelimellaan nettiä ennen konsertin alkua. Nainen kyseli mieheltään, "Mitä se adventti sanana oikein tarkoittaa?"Asiaan ei näyttänyt tulevan selvyyttä -kysyi sitä varmaan kymmenen kertaa. Heh,miksiköhän ei googlannut älypuhelimellaan:))

 Nuorimmaistani asia huvitti ja hän supatteli korvaani, voiko joku aikuinen oikeasti olla tietämättä "Sehän on joulun aikaan valmistautumista ja odottamista..." Poika pohti, kehtaisiko huikata asian heillekin, mutta päädyimme sitten vaikenemaan... No,se hyöty asiasta,että mielessäni sävelsin pienen adventtilaulun asian tiimoilta... Ehkä joskus saan sen paperillekin asti:))

Orkesteri esitti tuttujen ja rakkaiden joululaulujen lisäksi myös Astor Piazzollan musiikkia, kuten heillä usein on tapana. Nuorten muusikoiden yhteissoitto on upeaa kuunneltavaa; kokoonpanossa on useampia viuluja ja harmonikkoja sekä pari bandoneoniakin. Höysteensä sitten pianoa, kitaraa ja kontrabassoa.





Kapellimestari Raimo Vertainen on lunastanut jo paikkansa kaupunkimme vilkkaassa musiikkielämässä -lienee niitä harvoja taiteilijoita,joilla on arkinen ja ihanan tavanomainen ote yleisöönsä. Kun osaa asiansa,ei tarvitse esittää mitään...

Solisteina konsertissa oli Mari Palo ja Matti Korkeala. He lauloivat yhdessä muutaman laulun,sekä muutaman myös soolona. Kaunista kuunneltavaa. Palo lauloi ihanan  Konsta Jylhän "Joululaulun." Kylmät väreet aisti  sitä kuunnellessa...Koko kirkkokansa oli aivan hiljaa...





Konsertissa kuultiin joululaulujemme helmiä, kuten Sylvian joululaulu, Marian poika ja Me käymme joulun viettohon. Parissa jouluvirressä yleisökin pääsi laulamaan.

Yleisöä paikalla oli enemmän kuin runsaasti. Penkit suorastaan pursusivat joulumusiikin kuuntelijoita.  Hieno juttu, että ihmiset ovat löytäneet tämän joulukonsertin! Ensi jouluksi toivottavasti saadaan jatkoa!

Koululaiset joulukonsertissa

Eilen Kokkolan ruotsinkielisillä oppilailla oli kirkossa joulukonsertti. Sinne oli kutsuttu kaikki mukaan ennättävät. Itse en paikalle päässyt, koska työt velvoittivat... Pirautimme toki kaikille  isovanhemmille ja vinkkasimme, että  varmaankin kuulemisen arvoinen konsertti...

Kaupungin kirkossa olikin ollut väkeä mielettömän paljon,monta sataa. Pojan isovanhemmatkin olivat joutuneet ahtautumaan lähes takarivin penkkeihin, vaikka olivat olettaneet olevansa hyvissä ajoin paikalla.

Pojaltani en saanut lypsettyä paljonkaan tietoa konsertista. Äiti kertoi yllättyneensä konsertin tasokkuudesta sekä loistavasti toimineesta äänentoistosta ja järjestelyistä. Esiintyjien nimetkin oli hienosti voinut lukea valotaululta:)

Konsertti oli käynnistynyt arvokkaasti yhdessä lauletulla Hoosianna-laululla.
Pojalta utelin myöhemmin, mitä konsertissa laulettiin. Aivan kaikkea ei muistanut, mutta ohjelma oli rakennettu siten, että pari laulua oli kaikkien koulujen yhteisesityksenä. Muutoin koulut esiintyivät pienemmissä, parin, kolmen koulun kokoonpanoissa. Lisäksi oli ollut tarjolla kaksi pienemmän ryhmän laulua.

Ohjelmassa oli  ollut perinteisiä joululauluja kuten "Stilla natt". "Nu tändas tusen juleljus" oli laulettu alkuopetusikäiseten lasten voimin. Pojan koulu oli esittänyt toisen koulun kanssa "Himlen i min famn." Vähän vieraampana lauluna ainakin meille suomenkielisille oli esimerkiksi "Jul, jul, strålande jul", olipa joukossa ollut joku englanninkielinenkin, jonka nimeä poika ei saanut mieleensä.

Yllätyksenä tuli sekin, että poika lauloi yhdessä 4 muun pojan kanssa  soolo-osan "Varpunen jouluaamuna"-kappaleessa :/  Tästähän ei siis ollut kotona edes mainittu -kuten ei edellisellä kerrallakaan , kun pojan piti lukea kuukausi takaperin teksti kirkon edessä yksin. Mitäs sitä kaikkea kertomaan:)

Pojat esittivät laulun suomeksi, he kun ovat kaikki kaksikielisten kotien kasvatteja. Äitiäni laulu lämmitti erityisesti, se kun  sattuu olemaan hänen lempijoululaulunsa. Hänen pieni veljensä kuoli kauan sitten ja varmaan siitä syystä laulun sanat koskettavat aina erityisesti...

Koska oli kyse ruotsinkielisistä oppilaista, oli erään koulun oppilaat saapuneet paikalle Lucia-kulkueessa laulaen "Santa Lucia"-laulua. Aidot kynttiläkruunut ja kaikki tietty...

Puolitoistatuntinen konsertti oli päättynyt yhdessä laulettuun "Härlig är jorden"-virteen.

Kivoja tuollaiset konsertit, harmi vain, että kouluaikoina ei itselle avaudu koskaan mahdollisuutta osallistua...

No, tänä iltana lähden fiilistelemään toisenlaiseen konserttiin samaiseen kirkkoon, siitä ehkä myöhemmin lisää!

Minä katson tätä maata...

Sininen taivas, lumista valkeutta havisevat
suorarunkoiset metsät.
Me suomalaiset, pohjolan sisukas kansa,
nostamme katseemme ylös,
kiittäen itsenäisyydestä
ennen meitä eläneitä.

Itsenäisyyspäivä herätti pieneen runoiluun:)

Tänään kävin hautausmaalla käveleskelemässä sankarihaudoilla. Näky on aina hiljentävä ja koskettava. Oma isoisäni on haudattuna toisen paikkakunnan sankarihautaan. Hänen hautansa on  kauniin koivurinteen päällä. Taustalla siintää iso järvi. Samassa hautarivistössä on myös isoisäni kahden veljen hauta...Ajatuksissani sytytin kynttilän myös heille.



Tähän alle kirjoitin Jukka Kuoppamäen kauniin, suomenmielisen laulun sanat. Sopii hyvin itsenäisyyspäivään. Laulamme oppilaiden kanssa tämän  tänä vuonna myös joulujuhlassa...

"Minä katson tätä maata,
minä katson kansaa sen.
Minä katson kalliota,
koristeita rantojen.

Ja mä tiedän, etten vaihtaa
sitä voisi milloinkaan.
Sille sydämeni sykkii,
sitä rakastan mä vaan.


Minä katson kaarta taivaan,
valkopilvet hohtaa sen.
Minä katson kuinka pellot
sadon kantaa kultaisen.

Ja mä tiedän, etten vaihtaa
sitä voisi milloinkaan.
Sille sydämeni sykkii,
sitä rakastan mä vaan.

Unissani tiellä kuljen yhä siellä,
missä mä syntyä sain.

Minä katson, miten metsät
jatkuu taivaan rannan taa.
Kesän värit lumivaippaan,
 miten talvi piilottaa.


:,:Ja mä tiedän, etten vaihtaa
sitä voisi milloinkaan.
Sille sydämeni sykkii,
sitä rakastan mä vaan. :,:
-J. Kuoppamäki-"

Kollegani 1.-luokan oppilailta sain eilen kauniin plakaatin rintaani kättelyiden kera:) Kyllä tätä kelpaa kantaa!



Hyvää itsenäisyyspäivän iltaa kaikille- minä jatkan Linnan juhlien  katselua telkusta!

Ensimmäinen adventti...

Kuukausi  on vaihtunut joulukuuksi. Keittiön kalenterilehteä kääntäessä hymyilyttää: seinällä on koululaisten kuvittama kalenteri. Joulukuun kuvan on piirtänyt viimevuotinen ekaluokan oppilaani. Tontulla on iloinen ilme ja isot tossut.  Kyllä niillä jaksaa hyppiä. Pöydällä komeilee pieni kuusi ja ikkunassa killistelee keltainen tähti...

 

Loppuviikosta vietimme koulussa adventtijuhlaa. Meidän koululla on vanhat puitteet, mutta kollega panostaa ihanasti esteettisyyteen...Tässä  kauniisti juhlaa varten  puettu pianomme...




Juhlassamme laulettiin muutama adventtilaulu.Tuttu seurakunnan työntekijä veti tilaisuuden kauniisti.  Lapset lauloivat sydämeen asti. Muutama vanhempikin oli ennättänyt paikalle kuuntelemaan.


Ensimmäinen adventtyikynttilä sytytettiin.



Kotonakin on jouluvalot syttyneet. Nuorimmainen sai toivomansa siniset jouluvalot allasterassille hankkimiinsa asetelmiin. Valot ovat oikeasti kauniit. Eivät aivan pääse oikeuksiinsa tässä kuvassa...



Mies haki viikolla perinteisen ulkokuusen omasta metsästä. Nyt siinäkin on valaistus, tässä kuvassa tosin vielä ilman valoja...



Ikkunoillekin on ensimmäiset jouluvalot jo viritelty...





Isot poikani haluavat näin joulun alla myös luvan kanssa hetken olla pieniä.Molemmille ostin vielä pyynnöstään toivomansa joulukalenterit; 10-vuotias halusi jälleen Lego-kalenterin, 17-vuotias kelpuutti Kinder-kalenterin:) Tässä ekojen luukkujen aarteet:



Joulunaika ja -odotus on oikeasti alkanut!

Vuoden Lucia 2012

Jag hälsar er alla... (Lucias vers)

"Jag hälsar er alla som förr mången gång
med ljus i min krona och stämningsfull sång
Jag kommer när mörkast det är här i Norden
och allt synes dött och förfruset på jorden

Lucia symbolen för ljuset vill vara,
hon kommer kommer
hon lysa vill och allt göra väl..."

On hienoa huomata, että   valtakunnan  Lucia  vuonna 2012 valittiin kotikylästäni!Tämänvuotisessa Folkhälsanin järjestämässä  äänestyksessä oli muuten tänä vuonna peräti kaksi kokkolalaista tyttöä äänestyksessä mukana!

Luciaksi valitulla Julialla on aikaisempaakin kokemusta Lucian tehtävistä, valittiinhan hänet jo vuonna 2010 Kokkolan Luciaksi. Niin, ja itse muistan, kuinka samainen tyttö hoiti Lucian töitä jo kyläkoulussamme alakouluaikoina.Meidän ruotsinkielisessä koulussa kun se on jokavuotinen traditio. Joulujuhlassa sitten esiintyivät koko koulun iloksi...niin Lucia kuin kynttiläkruunun perässä tuleva luciakulkuekin ...kaunista!

(Kuva lainattu Folkhälsanin kotisivuilta!)

Tämänvuotisella Lucialla on vahva musiikkitausta, hän laulaa ja soittaa useampaa instrumenttia. Ihmekös tuo, kun hänen vanhempansakin ovat ammattimuusikoita:) Eli laulava Lucia on ilonamme ja valonamme tänä vuonna!

Lucialle joulukuu tulee olemaan kiireistä aikaa. Etukäteen tiedossa on kuulemma jo noin 70 esiintymistä...

Alla olevasta linkistä pääset katsomaan ja kuuntelemaan täysin kaksikielisen Julian haastattelun ja laulunpätkän, tosin tässä  tapauksessa tietysti på svenska...

http://areena.yle.fi/tv/1735485

Onnea Julialle kuten koko perheellekin!