Joulurauha

Jouluaatto klo 12.00.Silloin kajahtaa joka vuosi televisiosta ja radiosta ilmoille joulurauhan julistus. On muuten sellainen tapa, ettei ole- outoa kyllä -  säilynyt muissa maissa!

Tässäpä tietoa vanhoista joulurauhan julistuksista!

Suomessa ensimmäinen joulurauha julistettiin Turussa 1320-luvulla. Suomessa tämä Turussa julistettu joulurauha on "se virallisin", mutta muutamassa muussakin kaupungissa sitä tavataan lukea.

Alkuperäiset perusteet joulurauhan julistamiselle löytyvät raamatusta enkelien "Maassa rauha"-kehotuksesta. Joulurauhan julistus on ollut osa yhteiskuntajärjestyksen ylläpitoa ja kirkolla on ollut siinä keskeinen osa.

Joulurauha alkoi vanhojen pohjoismaisten lähdetietojen mukaan jouluaatosta ja jatkui Nuutin päivään (13.1.) saakka. Joissakin lähteissä mainitaan joulurauhan kestäneen loppiaiseen (6.1.).

Vaikka joulurauha julistetaankin edelleen, se on vain tapa. Se ei siis enää päde. Esimerkiksi Suomen laki ei tunne nykyään "raskauttavia asianhaaroja joulun aikana."

Ennen joulurauhan julistusta lauletaan Turussa Martti Lutherin virsi "Jumala ompi linnamme". Se laulettiin ensimmäisen kerran vuonna 1903 sortokauden ollessa pahimmillaan. Joulurauhan julistus nykyisellään kestää parisen minuuttia, jonka jälkeen kajautetaan ilmoille Maamme-laulu.

Vuodelta 1685 löytyy Oulusta tällainen teksti:

”Julistettiin joulurauha, kehotettiin vakavasti kaikkia yhteisesti ja jokaista erikseen valmistautumaan jumalisesti juhlaa varten, heittämään pois kaiken vihan, pahantahdon, ynseyden, tappelut, riidat ja kaiken eripuraisuuden keskenänsä Jumalan koston ja rangaistuksen uhalla, minkä Ruotsin laki, säädökset ja kuninkaalliset asetukset sapatin rikoksista määräävät; niin myöskin, että jokainen karttaa juoppoutta ja ahkerasti käypi Herran huoneessa.”

 Muutama vuosi myöhemmin, eli 1689, tekstimuoto meni näin Oulussa:

”Kun nyt on tulossa Herramme Jeesuksen Kristuksen syntymisen ja joulujuhla, jota kristikunta kaikessa maailmassa viettää, sen vuoksi päätettiin, että huomenna jos Jumala suo, on rumpua lyöden kuljettava ympäri kaupungin ja julistettava joulurauha, kehottaen tämän kaupungin asujaimia, kaikkia yhteisesti ja itse kutakin erikseen, että he lähestyvän joulurauhan aikana niin kuin vastedes elävät sovussa ja hiljaisuudessa, kavahtaen riitoja, eripuraisuutta ja sopimatonta elämää, minkä kautta Jumalaa, esivaltaa ja lähimmäistä voidaan pahoittaa, ja siten karttavat sen rangaistuksen, johon jumalaton elämä vie”.

 

Tässä alla vanhalla alkuperäisellä kielellä Porin maistraatin arkistosta löytynyt joulurauhan julistus 1600-luvulta:

"Hänen Cuningalisen Maijestctins, Sen Suriwaldian ia corckiast

syndynen förstin ia herran, Carlen, Ruotzin waldacunnan
ia caickein meiden armolisen herran ja Cuningan puolest
culutetan tässä itze cullengin sekä omaisille etta oudoille, ylimaisille
etta alimaisille, Rickahille etta köyhille yxi iloinen
Joulu ia Joulun rauha; Sentähden  andawat Borgmestari ia
Radi tässä Caupungisa hänen Cuningalisen Maijestetins puolest
angarasti manata, että idzecukin wiriästi käywät kirckon
culeman ]ulnaIan pyha Sana, iosa meilen edespannan se hyödytyss
ia autuuss, cuin meile ombi meidän lunastaian herran
Jesuxen Christuxen iloisesta syndymästä.

 

Toisexi manatan angarasti, että idzecukin tällä Joulun Juhlalle  

cuin miös ainakin käytäwät idzens christelisest ia Jumalisest

wältäden ylönsyömist, ylöjnjuomist, turhi waloi ia caickia
muita Syndiä, iotka Jumalan lais owat pois kieldyt, nijn
Jumala on idze Cullengin Sädylle hänen hywästi siunauxens
andawa. Jos jocu myös Rijdoja ia tappeluxia matkan saattapi
tällä Joulun juhlalle, sen pitä ensistä Jouhlun rauhan rickomisest
maxaman 40 marcka sacko ia sitte idzecungin rickoxen
edest Ruodzin lain jälken rangaistettaman.

Colmannexi manatan myös täsä, ettei yhdengen pidä laskeman

eli mymän olut eli wijna, ennen cuin Jumalan palwellus kirckosa onbi pätetty,
ios he waivoin tahtowat wältä
40 marcka sacko, ioca eräst cuin se tapahtu. 

Neliänexi, manatan myös angarast, että idzecukin pitä
wisun warin walkiast nijn ettei sen cauta iotacuta wahingota

tapahtuis, eli Joulu olkein taicka paljan kyntilän cautta, ioca

catzomattomudest iotakin wahingot tämän cautta matkan saata,
hänen pitä  ensin wahingon maxaman ia wielä pälisexi
catzomattomuden tähden  muilen esimerckix angarasti rangaistcttaman.

Widenexi manatan Caupungin asuwaisia, ettei he iotacuta

outoa huonesa pidä, ennen cuin he owat sen Porgmestarille ia
Radille ilmoittanet, että hänen asians tutkitaisin. Jonga jälgen
idzecukin hänens culiaisesta oiendakon. 

 Ja tässä alla on se tuttu joulurauhan julistus, joka on nykyään Suomessa käytössä:

Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään, sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulujuhlaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla käytöksellä häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka laki ja asetukset kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.   Tuota nykyistä  joulurauhan julistusta muuten säilytetään Turun kaupunginkanslian kassakaapissa ja sen näköiskopiokin on kassaholvissa suojattuna!  Mutta kuinka ollakaan - tämä nykyinen joulurauhanjulistuskäärö ei ole se alkuperäinen. Se käärö tuhoutui Turun palossa vuonna 1827.Tämän nykyään käytössä olevan julistuksen kirjoitti ulkomuistista silloinen maistraatin sihteeri.  Nykyisen julistuksen sanamuodon sanotaan pohjautuvan kuningatar Kristiinan käskykirjeeseen 1640-luvulta.  Vanhin julistusteksti, joka on säilynyt, on vuodelta 1834.   Nykyinen käärö muuten kirjoitettiin Tauno Torpon toimesta  kalligrafein aidolle pergamenttipaperille vuonna 1956. Sitä ennen julistus luettiin asiakirjapapereista. Julistus luettiin alun perin ainoastaan ruotsiksi, suomeksi se luettiin ensimmäisen kerran vuonna 1711. Nykyään se luetaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Joulurauha on luettu keskiajalta saakka lähes joka vuosi. Ainoastaan Isonvihan aikana 1700-luvulla sekä Suomen sodan aikana 1809 julistus on jäänyt lukematta, samoin kuin 1917 ja Talvisodan alussa 1939. LÄHTEET:  Aikamatka Oulu. Jumalanpalveluselämä 1600-luvulla. [ http://www.oulu.ouka.fi/aikamatkaoulu/lisatiedot/jumalanpalveluselama1600.htm] Luettu 2.8.2015. Evl.fi. Aamenesta öylättiin. Joulurauhan julistus. [http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Joulurauhan_julistus] Luettu 2.8.2015. IltaSanomat. Joulurauhan julistus alkoi jo 1300-luvulla. [http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288526614826.html] Luettu 2.8.2015. Martti Rapola. Suomenkielinen joulurauhan julistus 1600-luvulta.[http://thy.fi/wp-content/uploads/2011/09/THArk1s104-116.pdf] Luettu 2.8.2015. Studio 55.fi. Tätä et tiennyt joulurauhan julistuksesta! [http://www.studio55.fi/tastapuhutaan/article/tata-et-tiennyt-joulurauhan-julistuksesta/130172] Luettu 2.8.2015. Yle.fi. Joulurauhanjulistus[http://yle.fi/vintti/yle.fi/joulurauha//julistus.html] Luettu 2.8.2015.

Usko, toivo ja rakkaus...

 

Joulukoriste, josta tulee lapsuus mieleen? Minulle yksi niistä on punaiset, perinteiset  jouluvalot, jotka on tehty valaisimien muotoon teemalla "Usko, toivo, rakkaus."

 

Nämä jouluvalot ovat lähtöisin Pietarsaaresta. Lapsuudessani perheeni kävi siellä usein. Isä osti joskus 70-luvulla meille omat valot. Ne oli joka joulu  olohuoneen ikkunassa.

 

 

Nämä symbolit ovat vanhoja. Pietarsaarelaisissa perinteissä kerrotaan niiden liittyneen usein merimiesammatteihin. Samoja symboleja  on ollut jo 1600-luvulla kaiverrettuina esimerkiksi huonekaluissa  ja kirstuissa.

 

Pietarsaaressa on ollut joulukatu jo 1850-luvulta saakka. Silloiset symbolit Isollakadulla tosin olivat kaksi ristiä ja ankkuri niiden välissä. Sydämen tiedetään varmuudella olleen koristeena mukana vuonna 1913.

 

Alkuperäiset symbolit "tro, hopp och kärlek" on valmistettu puukehikoista, jotka oli päällystetty öljyyn kastetulla paperilla.

 

Vanhemmillani on nuo samat kotikäyttöön tehdyt pienet symbolikoristeet edelleen. Tosin  kehikon ympärillä olevat punaiset ja osin vihreät silkkipaperit ovat vuosien myötä jo kovasti haalistuneet. Takavuosina isä paikkaili  ristiä, johon oli säilytyksen aikana tullut repeämä.

 

Tekisi mieli hankkia itselle omat tällaiset perinteikkäät jouluvalot, niitä näkyy silloin tällöin olevan myynnissä paikallisissa liikkeissä. Netistäkin niitä näyttää löytyvän...pitäisiköhän?

 

LÄHTEET: Usko, toivo ja rakkaus. Pietarsaaren joulusymbolit. [http://www.jakobstad.fi/jbst/html/14.shtml?t=7,3,1]

1. adventtina.

Valmistaudun joulun odotukseen. Tällä kertaa unohdan kiireen, melskeen, kaiken turhan. Sytytän kotona kynttilät. Katson liekkien lepatusta. Olen hiljaa, rauhoitun.

Avaan Jouluradion. Katseeni osuu videoon, joka on erilainen, mutta koskettava. Katson sen läpi. Jukka Perko yhdessä Sointi Jazz Orchestran kanssa vastaa laadukkaasta tulkinnasta. Olen Perko- fani, ollut jo vuosia. Pari kertaa olen häntä päässyt kuulemaan livenäkin- kerran kotipaikkakunnalla, toisen kerran sattumalta Tallinnassa...taidokasta jazzia...

Hyvää joulun odotusta - kuunnelkaahan Jouluradiota!

Emoji-joulukalenteri

Ei riitä, että joulupukki on keksitty Suomessa. Suomalaiset pistävät  näämmä pökköä pesään entiseen tahtiin. Nyt on keksitty ns. Emoji- joulukalenteri!

Kalenterin kuvat ovat osa ulkoministeriön tuottaman "ThisisFINLAND" - maakuvasivustoa.

Emojit ovat etenkin nuorten käyttämiä kuvasymboleja. Ne ovat lähtöisin  Japanista ja levinneet maasta toiseen. Päivittäin avautuu ladattavaksi  jokin Suomi-tunnetta kuvaava symboli.
Kalenterin emojien suunnittelusta vastaa ulkoministeriön lisäksi Art Director Bruno Leo Ribeiro markkinointi- ja viestintätoimisto hasan & partnersilta.

Yle uutiset - nettiportaali järjesti lukijoilleen kyselyn , mitkä mahtavat olla Suomen top3 emoji-aihetta. Ei kovin suuri yllätys, että ne olivat sauna, luonto ja viina... Joulupukki jäi neljännelle sijalle. Vastauksissa toivottiin joulupukkiin ja emojiin liittyen erityisesti, että siitä voisi tulla vahva brändi ulkomailla.


Kuva kopioitu Ulkoministeriön sivulta.

 Kalenteri, jossa on kaikkiaan runsaat 30 emojia, on ladattavissa kokonaisuudessaan ilmaiseksi sovelluskaupoista 1.12.2015. Kalenteria voi seurata myös osoitteessa  xmas.finland.fi  sekä ThisisFINLANDin sosiaalisen median kanavissa.



LÄHTEET: Suomi julkaisee omat emojinsa ensimmäisenä maana maailmassa — aiotko ottaa käyttöön? [http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2015/11/04/Suomi%20julkaisee%20omat%20emojinsa%20ensimm%C3%A4isen%C3%A4%20maana%20maailmassa%20%E2%80%94%20aiotko%20ottaa%20k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n/2015519810766/4] Luettu 17.11.2015.

Kysyimme lukijoilta: Suomen top 3 emoji-aiheet ovat sauna, luonto ja viina. [http://yle.fi/uutiset/kysyimme_lukijoilta_suomen_top_3_emoji-aiheet_ovat_sauna_luonto_ja_viina/8431211] Luettu 17.11.2015.

Joulukalenterimuistoja...

Joulun karkkikalentereista tulvahtaa esiin nyt jo hupaisa muisto vuosien takaa...Ostin esikoiselleni  reippaat kymmenen vuotta sitten Haribon kalenterin, jossa joka luukusta piti paljastua karkkiylläri. Ylläri olikin melkoinen, kun parista ekasta luukusta ei löytynyt kuin tyhjä luukku!

Itkuksihan se vääntyi...Ylläristä tuli pylläri ja sangen vihainen nuorimies tuijotteli pettyneenä tyhjää, valkeaa pahviluukkua, jossa ei ollut edes jouluista  kuvaa...

 

Kimmastuksissani  tutkin kalenterin takakannessa pienellä präntillä nököttäviä yhteystíetoja. Otin yhteyttä  kalenterin valmistajiin ja totesin, että yllätys oli täydellinen kalenterin avattua- mutta ei odotetun lainen.

Haribo yllätti perheemme lähettämällä korvaukseksi ison paketillisen karkkia. Mutta ei siinä vielä kaikki...Kun kaikki luukut oli avattu ja revin kalenteripohjaa takkaan joulun jälkeen, selvisi kalenterin arvoitus - pakkausvaiheessa jokin oli mennyt pieleen, ja ne tyhjien luukkujen karamellipussit löytyivät kalenterin alaosasta:))) Siitä riitti naurua pitkän aikaa:)))

Kun omat lapseni olivat pieniä, rakastin väkertää kalenteriyllätykset itse. Ihan halvaksi nuo kalenterit eivät tainneet tulla, mutta luukun avaajan ilo oli sitäkin suurempi...Ja tietysti aarre sinänsä oli anopin ompelema joulukalenteritausta. Sen voisikin ottaa taas muutaman vuoden tauon jälkeen esille ja laittaa jokaiseen taskuun joulurunon!

Faktaa Korvatunturista

Tiesitikö tämän Joulupukin kotitunturista eli Korvatunturista:

*Korvatunturi on 483 metriä korkea tunturi Suomen Lapissa Savukosken kunnassa 135 km pohjoiseen  Savukosken keskustasta  Suomen ja Venäjän rajalla.

 *Korvatunturin länsipuoli kuuluu Savukosken kuntaan. Itäpuli puolestaan kuuluu venäläiseen Verhetulomskin taajamaan, joka on saanut nimensä Jäämereen laskevasta Tulomajoesta.

*Autolla pääsee 20 km etäisyydelle Korvatunturista Kemihaaraan saakka.

*Kemihaarasta lähtee merkitty retkeilyreitti Korvatunturin Murustalle. Se on pituudeltaan 18 km  ja matkalla voi yöpyä Vieriharjun autiotuvassa.

*Korvatunturiin voi tutustua talvella osallistumalla paikallisen matkailuyrittäjän moottorikelkkamatkalle rekikyydillä .

*Periaatteessa Korvatunturiin voi tehdä omatoimimatkankin, mutta ensin on hankittava rajavyöhykelupa[ www.raja.fi tai www.suomi.fi . Lupa ei maksa mitään  ja samalla luvalla voi matkata useampia samassa ryhmässä liikkuvia henkilöitä. Lupa oikeuttaa kertaluontoiseen, lyhytkestoiseen käyntiin Korvatunturilla.

*Joulupukin asuinpaikka ei kai aina ole ollut Korvatunturi, mutta jo Sakari Topelius kertoi Sampo Lappalainen-sadussaan, että joulupukki asuu Suomen Lapissa. Radion lastentunnin kuuluisa Markus-setä paljasti vuonna 1927 ohjelmassaan, että joulupukki asuu Korvatunturilla, kun hän vastasi pienen lukijan kirjelaatikkoon  lähettämään kysymykseen joulupukin kodista. Näin tuli Korvatunturista tärkeä osa Suomen kansallista tarinaa ja suomalaista identiteettiä.

*Jo Sakari Topelius sijoitti sadussaan "Sampo Lappalainen" joulupukin  Suomen Lappiin asumaan . Kuuluisa radion Lastentunnin Markus-setä kertoi sitten lopulta tarkoin vuonna 1927 lapsille, että joulupukki asuu Korvatunturilla.

*Korvatunturi on saanut nimensä tunturin muodosta. Tunturilla vaikuttaa olevan korvat, toisin sanoen rajalla sijaitsevaa korkeinta lakea reunustaa kaksi matalampaa huippua, joista toinen kuuluu Suomelle, toinen Venäjälle.


LÄHTEET:

Hs.fi. Korvatunturi, menetetty mahdollisuus. [http://www.hs.fi/sunnuntai/a1356149858754] Luettu 2.8.2015.

Santa Park. Tiesitkö tämän joulupukista? [http://www.santapark.com/joulupukki/tiesitko-taman-joulupukista/] Luettu 2.8.2015.

Savukoski. Erämatkailun Korvatunturin maa. Korvatunturi. [http://matkailu.savukoski.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=112&Itemid=25} Luettu 2.8.2015.

Tunturisuden Joulusivut. [http://www.tunturisusi.com/joulu/korvatunturi.htm] Luettu 2.8.2015.