Kauniita koristeita

Tänään laitan teille nähtäväksi kollegani somistelemia asioita työpaikallani. Mikä ilo tullakaan töihin, kun  on kaunista---ja joulutunnelmaa...

Tässä kuvia kahvipöytämme somistuksesta tältä joululta.

 

Kiiltävää...

Suloisia eläinhahmoja...

Ja blingblingiä pelkistettyjen havujen kanssa. NIIN kaunista!

 

Ovensuussa tulijaa tervehtii elävä kynttilä ja sammalasetelma. Tästä kuvasta puuttuu enkeli, joka yleensä makoilee tuossa sammalten päällä...

Lucia

13.12. Lucianpäivä. Tänä vuonna olen päässyt mukaan kolmeen erilaiseen Luciajuhlaan. Ensimmäisen juhlan aika oli jo eilen, kun naapuruskoulumme ruotsinkieliset oppilaat kutsuivat koulumme katsomaan heidän Luciajuhlaansa. Kulkue oli kaunis. Ruskeatukkainen Lucia kantoi ylväästi aitoa kynttiläkruunuaan.  Pojista koostunut lauluryhmä esitti muutaman  ruotsinkielisen laulun. Tässä juhlassa oli panostettu erityisesti  äänentoistoon ja valaistukseen. Lopuksi kulkue lauloi yhden suomenkielisenkin laulun.

Tänä aamuna oli poikani koulussa  yhdistetty Lucia- ja joulujuhla. Hieman haikein tunnelmin, sillä  se oli samalla nuorimmaiseni viimeinen alakoulun joulujuhla. Lisäksi opettajakunta on vaihtunut aika lailla, vanhat konkarit ovat eläköityneet ja vuosikymmeniä voimassa olleet traditiot muuttuivat rytinällä. Onneksi sentään Luciakulkue oli vielä jäänyt.

Pojan koulussa 6. luokka on etuoikeutettu Luciaroooleissa. Yleensä oppilaat ovat äänestäneet Lucian 6. luokan tyttöjen joukosta. Nyt tyttöjä oli vain kaksi ja he olivat keskenään saaneet sopia, kumpi ryhtyy Luciaksi. Koulussa on perinteisesti ollut iso osa lauluilla. Niin nytkin. Lisäksi  nuoremmat oppilaat muodostivat hienon tähtikujan, josta Lucia saapui juhlasalin eteen.

Minä olin varustautunut kunnolla. Varasin hyvän istumapaikan penkkirivin reunasta. Sitä olisi hyvä näkyvyys.  Mukana kamera pisimmällä putkella ja iso extrasalama. Kun  juhla alkoi, kaivoin kameran kassistani. Painoin ja painoin käynnistysnappia. Ei tapahtunut mitään. Samassa karu tosiasia puski esiin: illalla olin ladannut kameran akun ja se akku oli nyt suloisesti edelleen siellä piuhan päässä kotona.  Ei auttanut istumapaikka, ei pitkät putket tai extrasalama. Jupisin itsekseni. Tällaista ei ole koskaan ennen sattunut...Kaivoin nöyrtyneenä heikon kännykameran, jonka kuvat olivat tosi kulahtaneita.

No, joka tapauksessa tunnelma oli se tärkein. Poikani oli saanut erityistehtävän -hän soitti djemberumpua. Ja hyvin soittikin. Harmi ettei tullut sitäkään kuvaa...

Tänään illalla oli vuosien tauon jälkeen Kokkolan keskustassa Kokkolan Lucian kruunaus kirkossa. Kirkkoon en ennättänyt, mutta sain nuorimmaisen houkuteltua mukaan katsomaan kadun varteen ohi kulkevaa Luciaa.

Tällä Lucialla oli teknisemmät kynttilät ulkoillessa...

 

Lucia seurueineen matkasi kaupungin halki traktorikyydillä. Mukaan sai istahtaa kyytiin maksamalla...

 

Kadulla seurasi kulkuetta paljon ihmisiä. Isukin harteilla istui näköalapaikalla kenties tuleva Lucia...

 

En kiertänyt koko reittiä, missä Luciat kulkivat. Lopuksi he saapuivat kuitenkin Kauppatorin lavalle.

Tätä ennen hieman kauhuissani katselin pienten 2-5- vuotiaitten lasten touhua Luciaa odotellessa. Korkeahkon kivilavan reunalla oli pihasoihtuja ja vanhemmat antoivat pienokaistensa juoksennella siellä lavalla  ees ja taas ilman valvontaa...Aika hurjaa, mutta onneksi onnettomuuksilta tällä kertaa vältyttiin..

 

Luciat saapuivat lyhyelle käynnille lavalle. He lauloivat yhden laulun  tonttujen kanssa. Äänentoisto olisi ollut kova sana...

 

Lucioiden poistuttua kipitimme viereiselle kaupungintalolle. Siellä jaettiin lapsille kuumaa glögiä ja pipareita. Joulun tuoksut, mmm...

 

Rajaton joulukonsertti

 

Jo vuosi sitten unelmoimani joulukonsertti on nyt totta! Kävipä vielä niin ällistyttävän upeasti, että työnantajani  tarjosi ilmaisen  lipun tähän  konserttiin.

 

Konsertti oli Rajaton- yhtyeen joulukonsertti 2.12.2014 Kokkolan kirkossa. Kirkossa on istumapaikkoja 1200, mutta voipi olla, että istuttiin sen verran tiiviisti, että oli jopa tätä enemmänkin kuuntelijoita.

 

Tilaisuudessa oli kuvauskielto, joten kuvani tulevat esitteistä ja keikka-auton kyljestä:)

 

 

 

 

Rajaton esitti  joulun 16 laulua.  Ilta alkoi tutulla Sibeliuksen/Topeliuksen  "En etsi valtaa loistoa" -laululla, joka on itselleni näistä perinteisistä joululauluista yksi kolmen kärjessä. Pidän myös tarinasta laulun takana: Laululla oli erityisasema Sibeliuksen perheen jouluissa- laulun säesti aina rouva Aino Sibelius /os. Järnefelt).  

 

Rajaton- yhtye puolestaan on tunnettu a cappella- lauluistaan, jolloin säestyskin tulee laulaen...

 

Uudemmista lauluista pidin konsertissa lauluista "Aattoyö" ja erityisesti  "Seimen ääressä." Jälkimäisessä on upeat lempparirunoilijani Einari Vuorelan sanat Jussi Chydeniuksen säveltämänä. Essi Vuorela laulaa laulussa kauniin puhtaasti soolon ja muiden ryhmäläisten laulusäestys on todella kaunis. Erityisesti plussaa Chydeniuksen bassoäänistä!

 

Alla olevaa laulua kuunnellessa vieressä istunut kollegani liikuttui laulun sanoista kyyneliin. Jälkeenpäin huomasimme, että yksi hänen kasvoissaan olleista tikeistä oli tunteenpurkauksen yhteydessä suolaisista kyyneleistä  sulanut:)

 

 

Poikani, poikani, nuku, oi nuku.

Näetkö juhdatkin lepäävät hiljaa.

Lyhtyä tuo lempeää valoa seiniin.

Puhtain kasvoin sä muistutat liljaa.

Katsos, kun peitän sut tuoksuviin heiniin.

Poikani, poikani  nuku.

 

Enkelten parvet sinua suojaa.

Idän viisaat tähteäs palvoo.

 Taivaan joukot ylistää Luojaa.

Kedon paimenet seimelläs valvoo.

Poikani, poikani nuku, oi nuku.

 

Täällä on pimeää, täällä on tummaa.

Hyeenat kiertävät lammastarhaa.

Kuuntele ihmisten itkua kummaa.

Täällä he eksyy, täällä he harhaa.

Poikani, poikani, nuku.

 

Katsos, perhokin siipensä sulkee.

Tuuli pienoista pilveä ajaa.

Kuuhut kultavaunuilla kulkee.

Vartioi meitä ja matalaa majaa.

Poikani, poikani, nuku.

Poikani, poikani nuku, oi nuku.

 

 

 

Saimme kuulla useita tuttuja ja vieraampia lauluja. Carola Häggqvistin upea "Himlen i min famn" esitettiin alkuperäiskielellä ruotsiksi. Pidin siitä, että kirkon miljööseen soveltuvasti oli valittu hyvin rauhoittavia ja sanomaltaan sopivia kappaleita. Kokonaisuus oli upea!

 

Viimeinen laulu, "Enkelit", oli  uunituore, vasta kuukauden ikäinen. Tämän jälkeen tuli valtaisat aplodit. Yhden ylimääräisen kappaleen jälkeen kirkosta poistui paljon tyytyväisen oloisia ihmisiä. Varmaan yksi parhaista joululahjoista!

 

Laulajien äänet sointuivat ihailtavan puhtaasti ja kauniisti yhteen. Erityiskiitoksen ansaitsee myös valovastaava. Melko karu  kaupunginkirkkomme pukeutui valkean tiiliseinän ylle punaiseen, siniseen...Upeaa värileikkiä!

 

Pidin myös siitä, että laulajien esiintyminen oli rauhallista, vähäeleistä ja hyvin suunniteltua. Kun laulajat kääntyivät vuorollaan katsojiin selin, tuli hieno koruton vaikutelma. Samoin, kun osa kokoonpanosta seisoi kirkon edessä vastakkain. Erityispisteet tästä!

 

 

 

 

Adventtijuhla

Eilen vietimme koulussa adventtijuhlaa. Tällä kertaa ensimäistä kertaa eri koulussa kuin aikaisemmin. Koulumme on home-evakossa vanhalta koulultamme.

Hieman erilaiseltahan se tuntui.

 

Kollegani ovat onneksi taitavia. Aina odotan jännityksellä juhlan koittaessa, minkälaisia koristeita juhlatila on saanut ylleen...

 

Aloitimme tilaisuuden Tiellä ken vaeltaa-laululla. 5-6 luokan oppilaat säestivät mukanani. Hoosianna hoosianna kaikui juhlavasti ja laulu päättyi tamburiinien värinään.

 

Nyt sytytämme-laulu on lasten kestosuosikki, vaikka ensimmäisenä adventtina lauletaankin vain ensimmäinen säkeistö.

 

Nyt sytytämme kynttilän,

se liekkiin leimahtaa.

Me odotamme Jeesusta,

seimessä nukkuvaa.

 

 

Tämän kertainen adventtihartaus pohjautui äänitteeseen, josta tuli  pätkittäin joulun odotuksen tekstiä. Miesääni kertoi Joosefin ja Marian matkasta Beetlehemiin.

Tekstikappaleiden välissä laulettiin.

 

Uudempana lauluna mukana oli israelilaistaustainen Bim bam. Oppilaat pitävät tästä kovasti. Sanat jäävät helposti mieliin ja soitinryhmän soittimet loivat taustalla kellojen tuntua.

 

Bim bam biribiri bam.

Biribiri bim bam,

biri biri bam.

Kellot tarinoivat

 ja ne soivat yli koko maan.

Bim bam, biri bimbam

 biri bimbam

biri biri bam.

 

 

 

Adventti on joulun odottamisen aikaa. Adventtiaika on odottamista ja valmistautumista.

Tunnelma salissa oli aamuyhdeksältä kaunis, sähkövalot olivat sammuksissa. Kynttilät keraamisissa astioissa loivat valoa...

Pianonikin saa joka juhlaan ylleen juhla-asun.
Lauloimme juhlassa monta laulua. Tällä kertaa monta virttä.

 

 Tilaisuus päättyi lauluun Maa on niin kaunis, jonka jälkeen nuorisotyönohjaaja luki kanssamme Isä meidän-rukouksen ja tilaisuus päättyi Herran siunaukseen.

 

Maa on niin kaunis, kirkas Luojan taivas, ihana on sielujen toiviotie. Maailman kautta kuljemme laulain, taivasta kohti matka vie.  Kiitävi aika, vierähtävät vuodet, miespolvet vaipuvat unholaan. Kirkasna aina sielujen laulun taivainen sointu säilyy vaan.  Enkelit ensin paimenille lauloi, sielusta sieluhun kaiku soi: Kunnia Herran, maassa nyt rauha, kun Jeesus meille armon toi.

 

Do they know it`s Christmas...

Vuosi 1984. Hyväntekeväisyysryhmä Band aid. Muistatteko?  Laulu Do thy know it`s Christmas...Alun alkujaan Bob Geldof perusti ryhmän keräämään rahaa  nälänhätää  lievittääkseen Etiopiassa. 

 

Etiopiassa nälänhätä oli pahimmillaan vuosina 1983-1985. Sen seurauksena Etiopian pohjoisosissa menehtyi noin 400000 ihmistä. Myös muissa Etiopian osissa menehtyi kymmeniä tuhansia ihmisiä. Nälänhädän suuri syy oli kuivuus.

Myöhemmin hyväntekeväisyysryhmä koottiin uudelleen myös vuosina 1989 sekä 2004. Live Aid -konserttien sarjalla on tähän saakka  kerätty jo yli 50  miljoonaa euroa!

Tämän vuotisen hankkeen puuhamiehenä on edelleen Bob Geldof. Hankeessa ovat mukana myös Adele, U2-yhtyeen keulahahmo Bon sekä One Direction-yhtye.  Kappale on Midge ren sekä Bob Geldofin kirjoittama. Sen on tuottanut Trevor Horn.

Uusimman keräyksen tuotto menee ebolan vastaiseen taisteluun Länsi-Afrikassa. Tähän mennessä ebola on surmannut jo yli 5000 ihmistä.  Hittisingle on juuri äänitetty uudelleen. Tällä vuoden 2014 versiolla laulavat mm. Bono, Ed Sheeran, One Direction, , Rita Ora, Sam Smith, Paloma Faith, Emeli Sandé sekä Chris Martin.

Julkkisten maailma on omansa lainen. Lähes joka kerta näihin hyväntekeväisyysnauhoituksiin on liittynyt kohuja. Niiltä ei vältytty tälläkään kertaa. Adele, jonka piti  olla mukana levytyksissä, loisti poissaolollaan h-hetkellä. Hänen edustajansa selitteli jälkikäteen poissaoloa Adelen halulla vaikuttaa ebolan taisteluun omalla henkilökohtaisella lahjoituksella...
 

It's Christmastime; there's no need to be afraid
At Christmastime, we let in light and we banish shade
And in our world of plenty we can spread a smile of joy
Throw your arms around the world at Christmastime

But say a prayer to pray for the other ones
At Christmastime
It's hard, but when you're having fun
There's a world outside your window
And it's a world of dread and fear
Where the only water flowing is the bitter sting of tears

And the Christmas bells that ring there
Are the clanging chimes of doom
Well tonight thank God it's them instead of you
And there won't be snow in Africa this Christmastime

The greatest gift they'll get this year is life
Oh, where nothing ever grows, no rain or rivers flow
Do they know it's Christmastime at all?

Here's to you, raise a glass for ev'ryone
Here's to them, underneath that burning sun
Do they know it's Christmastime at all?

Feed the world
Feed the world

Feed the world
Let them know it's Christmastime again
Feed the world
Let them know it's Christmastime again

 

 

Joulukalenterihyllyllä

Joulukalenterit jo mielessä.
Meidänkin perheessä niitä on vuosien mittaan nähty jos jonkinlaisia.




Kauppojen hyllyillä rakastan katsella erilaisia kalentereita. Tänä vuonna on silmiin vilahtanut ainakin Hello Kitty, Spiderman, Duudsonit, Legot, Muumit, Disneyt, Playmobilit....Myönnetään - kovin kaupallista...

Pidän myös joulukalenterijoulukorteista. Tapaan lähettää niitä muutamille ystävilleni joka vuosi. Niissä ainakin itseäni kiehtoo luukkujen pienuus:)

On tietysti olemassa myös eri säätiöiden  ja firmojen kalentereita. Omasta lapsuudestani  muistan partiolaisten kalenterit, joita joskus itsekin lapsena möin. Niissä on perinteiset kuvaluukut. Näyttääpä noita olevan edelleen myynnissä...




Tämä on ensimmäinen joulunalusaika, kun nuorimmaiseni ei enää halunnut lahjaksi Lego-kalenteria. Meillä onkin usean vuoden ajalta tallessa pikkutavaroita, joita on kuoriutunut kyseisen kalenterin luukusta...Mutta aika aikaansa kutakin!



Tänä vuonna "lapsukaiseni" toivoivat  Dumlen kalenterit. Ne odottavat jo hattuhyllyllä valmiina.




Monesti säälittää allergiset lapset, jotka eivät voi näitä kalenteri-ihanuuksia hankkia.
Törmäsin googlaillessani kivaan joulukalenterijuttuun - nimittäin maidottomiin joulukalenterikarkkeihin! Näyttävät olevan sekä pähkinättömiä, gluteenittomia, kananmunattomia että  maidottomia!

http://www.dammenberg.fi/product/62/maidottomat-joulukuviot-joulukalenteriin-12-kpl

(Kuvat  lainattu mainossivuilta).