Piparkakkutaloja...

 Viikonlopun aloitukseksi nuorimmainen tyttöystävänsä

 kanssa päätti leipoa pipareita ja piparkakkutalon. 

Miniä epäili ensin, onko meillä kaulinta ollenkaan, ei kuulemma 

ole koskaan nähnyt. Toki kaulin löytyi!

naureskelin keittiön ohi liikkuessani, sillä nuoripari

piirtää ähelsi aluksi paperille suunnitelmansa. 

Perusteellista työtä!

Niin vain nousi piparkakkutalo ja poikani

innokkaasti kyhäämä linnunpönttö myös. 

Kolmannen rakennelman kohtalona oli

sortuminen. 

No, kuorrutettua piparirakennelman

seinää on ihan kiva jyrsiä kahvin kanssa!

Askel askeleelta näin kohti joulua!

 

Hyvää itsenäisyyspäivää!

 

Suomen syntymäpäivä on tänään. ONNEA, SUOMI!

Tämän illan aion katsoa Itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoa televisiosta. 

Ystäväni, erityisopettaja hänkin, sai hienon kunnian päästä sinne tänään 

kättelemään Suomen presidenttiparia.

 Tänä vuonna itsenäisyyspäiväjuhlassamme on  teemana

 koulutus ja sivistys suomalaisen yhteiskunnan rakentajina.

 Olen ylpeä Suomestani!

Vapaus

Tämä on minun maani

tämä minun sininen taivaani

nämä ovat minun metsäni

ja tässä on minun mereni

ja minun onneni lepää siinä

että näiden kehysten läpi

olen saanut katsella maailmaa

ja oppia tuntemaan mitä kaikkea

tarkoittaakaan vapaus

-Elina Salminen-

Joulun valot

Oma kouluni on valjastautunut jo jouluvaloihin. 

On ihana tulla töihin joulukuun pimeimpään 

aikaan, kun tähdet

näin kauniisti valaisevat tietäni. 

Joulu - valot ja se tunnelma. 

Ajattelen aina, että nämä tällaiset 

voivat jollekin lapselle tuoda mukanaan

myös turvallisuuden ja luottamuksen tunteen.

Siitä, että vaikka omassa mielessä olisi

monta myllerrystä menossa,

koulu on  vakaa.  

Koulussa asiat tapahtuvat paljolti 

saman kaavan mukaan

juhlasta juhlaan, 

 vuosi toisensa perään. 

Perinteet ovat tärkeitä. 

Ne tuovat mukanaan

 odotuksen ja juhlan.

Rumpalitonttuni

 Tämä on minun rakas tonttuni. 

Sain sen rakkaalta ystävältäni lahjaksi vuosia sitten. 

Hän on tehnyt sen itse, 

Tänä vuonna kävin kuvaamassa tonttua ja 

lapsenlastani

idyllisellä museoalueella. 

Tämä kuva on kuitenkin jo vanhempi. 

Minun tonttuni soittaa luonnon rumpuja. 

Oma rumpalitonttuni!

Adventtihartaudesta alkaa joulunodotus.

 

Hoosianna, hoosianna.

Hoosianna, hoosianna. 

               Saavu jo, kuningas, luoksemme, 

täyttämään toivomme. 

Tänään alkoi joulunodotukseni. Se alkaa aina koulun adventtihartaudesta. Niin nytkin. Rauhoittumista, kuuntelemista, yhdessä oloa, joulun odotusta. Ihanaa! 

Pappi kertoi, kuinka neljä adventtikynttilää kuvastavat sanoja "toivo, rauha, ilo ja rakkaus." Tervetuloa joulunaika 2025!

Niin kaunista!

Joulutervehdys, lukijani! 

Kaiken tohinan jälkeen  on viimeinkin aikaa vain olla, hiljentyä ja lukea. Rauhoittua. 

Kaivoin esille yhden minulle rakkaan joululaulun. Sanat siihen on tehnyt Sakari Topelius. Sanat on suomentanut  Aino Suonio. Teksti on myös  Jean Sibeliuksen toimesta sävelletty. Sen melodia on kaunis ja erilainen, harras. 

Kiitokset mukana kulkemisesta joulumatkallani tänä vuonna 2024 tuon kauniin tekstin sanoin!

Jo joutuu ilta ja tuuli käy
yli tumman, synkeän salon,
hämy majan verhovi matalan
ja kirkkaan uhkean talon.
Kun tuntea sais runon- tuon pyhän,
lohtua luovan valon!

Vaan tähdet lempeän hohteen luo
syvyyksiin synkkiin asti.
Ja jouluvalkeat loistavat
joka paikassa kirkkahasti.
Oi Luojamme, sä tule meille johtajaksi!

Nyt valkeus voittaa ja
synkkyyskin jo murtuu maisilla teillä.
Majassa halvimmassakin
on sijansa enkeleillä.
Ja silloin on myös joulurauha parhain meillä.
Z. Topelius